Joe Bidenin voitto kahden viikon päästä voi tarkoittaa mullistusta Yhdysvaltain sisäpolitiikassa ja vakautta ulkopolitiikassa. Donald Trumpin toinen kausi tarkoittaisi kuluneen neljän vuoden toisintoa. Joka tapauksessa näyttää siltä, että kansan kahtiajako syvenee, kirjoittaa toimittaja Tuomo Hyttinen.
Yhdysvaltojen presidentinvaalit häämöttävät kahden viikon päässä.
Vaalidataan keskittyvän Fivethirtyeight-sivuston kokoamissa mielipidemittauksissa demokraattipuolueen ehdokas Joe Biden johtaa sekä koko maassa että ratkaisevissa vaa’ankieliosavaltioissa reilusti istuvaa presidenttiä Donald Trumpia.
Ero on koko maassa noin 10,5 prosenttiyksikköä. Sivuston mukaan Bidenin johto tärkeässä Pennsylvanian osavaltiossa on 6,7 prosenttiyksikköä, Wisconsinissa 7,4 prosenttiyksikköä ja Floridassa 3,9 prosenttiyksikköä.
Ehdokkaat eroavat suuresti toisistaan sekä tyyliltään että politiikaltaan. Mutta miltä seuraavat neljä vuotta kunkin ehdokkaan kohdalla näyttäisivät?
Donald Trump: neljä vuotta samaa
Donald Trump on poikkeuksellinen poliitikko. Hän onnistui paitsi voittamaan vaalit neljä vuotta sitten, myös kaappaamaan republikaanisen puolueen tavalla, johon viimeksi pystyi ehkä Ronald Reagan.
Trump kaappasi puolueen lisäksi myös konservatiivimedian äänitorven Fox Newsin. Presidentin jatkokausi voisi sementoida hänen perintönsä reaganilaisilla mittasuhteilla.
Vielä nykyäänkin osa republikaaneista sanoo olevansa reaganilaisia, vaikka Reagan kuoli vuonna 2004 ja presidenttikaudesta on aikaa yli kolme vuosikymmentä. Trumpilaisuudesta ja trumpismista voi tulla samanlainen sukupolvet ylittävä adjektiivi.
Politiikan sisältöjen puolesta on melko varmaa, että Trumpin toinen kausi jatkaisi ensimmäisen kauden loppua. Trump on toistuvasti osoittanut olevansa kykenemätön ja haluton muuttamaan radikaalia tyyliään.
Presidentinvaalien voittajapuolue saa todennäköisesti haltuunsa myös senaatin. Näin liittovaltion tuomarinimitykset ja muut republikaaneille tärkeät asiat pysyvät puolueen hyppysissä.
Edustajainhuoneen enemmistö taas menee miltei varmasti demokraateille. Edustajainhuone pitää hallussaan merkittävää budjettivaltaa, joten hallinnon sulkuja voitaisiin nähdä Trumpin toisella kaudella.
Mitään merkittäviä lakiuudistuksia Trumpin toisella kaudella tuskin nähdään. Republikaanien toivo lepää oikeusistuimissa, joissa presidentti Barack Obaman kauden terveydenhuoltolakia voidaan nakertaa ja aborttioikeutta heikentää.
Ulkopolitiikassa presidentti Trump jatkaisi nykyistä linjaansa: Nato- ja EU-maiden kovistelua, kauppasotaa Kiinaa vastaan ja veljeilyä autoritaaristen johtajien kanssa.
Joe Biden: kotimaassa vallankumous, ulkomailla paluu normaaliin
Presidentti Joe Bidenin hallintoa markkinoidaan äänestäjille paluuna normaaliin presidenttiyteen höystettynä isoilla uudistuksilla. Oikeasti ero voi olla suurempi kuin mihin kaikki amerikkalaiset ovat valmiita.
Presidentinvaalien voittajapuolue vie hyvin todennäköisesti myös senaatin enemmistön. Koska demokraatit saavat enemmistön myös edustajainhuoneessa, voisi puolue saada suuren tilaisuuden ajaa läpi haluamaansa politiikkaa ennen vuoden 2022 välivaaleja.
Periaatteessa asetelma voisi mahdollistaa liberaalin vallankumouksen. Tapetilla on heti alkuvuodesta kiistanalaisia aiheita, joita moni maltillinen äänestäjä ei purematta niele.
Moni demokraatti haluaisi nostaa korkeimman oikeuden tuomarien lukumäärää tasoittaakseen konservatiivien 6–3-ylivoimaa, joka syntyy, kun Amy Coney Barrett nimitetään virkaan. Demokraattien johdolla tämä olisi mahdollista.
Joe Bidenin ohjelmassa on myös suuri investointiohjelma vihreään teknologiaan. Moni republikaani yhdistää ohjelman Green New Deal -pakettiin, joka ajettiin läpi edustajainhuoneessa helmikuussa 2019.
Bidenin ilmasto-ohjelma ei ole ihan yhtä radikaali, mutta se maksaa silti paljon: noin 2 000 miljardia dollaria. Ohjelman maksamiseksi demokraattien pitäisi todennäköisesti nostaa veroja, mikä ei ole suosittua.
Bidenin hallinto todennäköisesti ottaisi Trumpia aktiivisemman otteen koronaviruspandemian hoidossa. Kansalliset maskisuositukset sekä testaus- ja rokoteohjelmat voisivat olla korkealla Bidenin hallinnon tärkeysjärjestykessä.
Ulkopolitiikassa Bidenin hallinnossa luvassa olisi suurilta osin paluu normaaliin. Suhteet EU:hun ja Natoon normalisoitaisiin. Yhdysvallat alkaisi ehkä liennyttää suhteitaan Iraniin.
Kiinan suhteen liennytyksiä ei liene luvassa. Varapresidenttinä Biden suhtautui positiivisesti Kiinaan, mutta nykyisin hän uskaltaa kutsua presidentti Xi Jinpingiä rosvoksi.
Talouspolitiikassa Biden todennäköisesti jossain määrin jatkaa Donald Trumpin protektionistisella linjalla. Biden on muun muassa lupaillut veronalennuksia yrityksille, jotka tuovat tuotantoa ulkomailta takaisin Yhdysvaltoihin.