Ruuhkavuosikaaos voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi urakehitykselle, jos arjen järjestelyille ei ole valmiiksi olemassa muutamia hyviä edellytyksiä jo ennen lapsen syntymää, kirjoittaa MTV Uutisten Ruuhkavuodet-sarjan tuottaja Päivi Hannula.
On vihdoin kevät, aurinkoinen aamu ja lempeä tuuli, kaksilapsisessa perheessä kaikki kuten pitää. Korona on jo lusittu, samoin koko perheen noro, joista erityisesti jälkimmäinen oli kamala kokemus. Perheen pienimmällä on ehjät lenksut toppahousujen lahkeissa, koululaisen lukudiplomikaavake täytetty hyvissä ajoin. Muistan vielä napata reppuuni puhelimen ja nappikuulokkeet, joita tarvitsen töissä ehdottomasti, mutta jotka monesti aamukaaoksessa unohdan. Siispä hyvillä mielillä päivän haasteisiin.
Aivastus ja niiskutus
Mutta tuuli kääntyy jo, kun ulko-ovi sulkeutuu takanani. Esimies kysyy, pystynkö sittenkin aloittamaan tiistain työpäivän aiemmin ja lopettamaan myöhemmin. Hitto, miehellä samana iltana ehkä iltatöitä, muistelen. Vaatii massiivisia järjestelyjä, mutta tieto seuranta-alueeni juttukeikoista tulee todella usein vasta pari päivää aiemmin, ja tämä juttu kiinnostaa minua todella.
Isompi kaatuu pihalla skuutilla. Ei käynyt kuinkaan, paitsi ulkohousut repesivät. Polveen puhaltaessani muistan tyystin unohtaneeni lukea kollegan jutun eilisiltana, kuten olin hövelisti luvannut. Olin kaatunut umpiväsyneenä sänkyyn, mutta liian aikaisin. Pienempi pärskähtää pahaenteisesti. Ei kai vaan flunssaa?
Se kaataisi koko korttitalon ja olisi noin kuudes kerta tänä vuonna. Maksaisin ensi viikon päivähoidosta, jonka olen varannut kaksi viikkoa sitten, jota en pystyisikään käyttämään, vaan mieheni kanssa hoitaisimme lapsen itse.
Flunssa kaataa korttitalon
Matkalla päiväkotiin pienemmän nenä alkaa sitten valua. Vieläkö voin viedä päiväkotiin? Ekaluokkalainen kokoaa itkuista olemustaan ja samalla kun etsin lohdun sanoja, puhelimeeni kilahtelee Whatsapp-ryhmäviestejä kolmesta eri vanhempainryhmästä. Pitäisikö alkaa kerätä rahaa kuutosluokan luokkaretkeen jo nyt? Mikä olisi hyvä retkikohde?
Kuka leipoo futiksen buffettiin mokkapalat ja kuka myy ne? Laskut valmiina maksettavaksi futiksesta, lätkästä ja Superpark-kaverisynttäreistä! Pienempi takertuu minuun itkuisena päiväkodin ovella. Se on ok, hän on vasta kolme, eikä tarvitsekaan olla reipas.
Puoli tuntia myöhemmin olen töissä, vaikka tuntuu kuin takana olisi jo kahdeksan tunnin työpäivä. Kuuntelen katkerana Bridgertonia yömyöhään katselleita kollegoita. Huomenna sama uudestaan.
Paitsi jos tosiaan tulee flunssa. Silloin kaikilla suunnitelmilla ja hyvillä valmistautumisilla voi heittää vesilintua.
Menestyksen takana usein palveluiden käyttö
Suunnittelimme Shahin Doagun kanssa Ruuhkavuodet -sarjan, koska meitä molempia askarrutti, millaisia tekijöitä on hyvän lapsiperhearjen ja menestyneen uran yhdistämisessä. Näin kahdeksan vuoden kokemuksella voin kertoa, että tehtävä vaikuttaa ajoittain mahdottomalta. Kansanedustaja Antti Häkkäsen kertomus etäpalavereiden vetämisestä puoliteholla lapsen sairausrumban vuoksi oli huojentavaa kuultavaa. Perheessä vannotaan lastenhoitajan apuun iltaisin, jos molempien vanhempien työt sellaista apua vaativat. Hoitajan saaminen nopealla aikataululla ei ole helppoa. Unet jäävät monesti vähiin, kuten meilläkin.
Lue lisää: Ex-ministeri Antti Häkkänen muistelee vauvavuotta: "Vedin aika pitkän siivun 3-4 tunnin yöunilla"
Menestysreseptiä ei ole vielä kenelläkään.
Tulevissa jaksoissa omista kokemuksistaan kertovat nyrkkeilijä Mira Potkonen, yrittäjä ja mediapersoona Martina Aitolehti ja nyhtökaurasta tunnettu sarjayrittäjä Maija Itkonen. Menestyvien urien taustalla on paitsi kalenterisulkeisia ja stressihuippuja, myös toisen uraa tukevia ja kunnioittavia puolisoita, kodinhoitopalveluiden käyttöä, lastenhoitoapua ja hoitorinkejä, auttavaisia isovanhempia – asioita, joita ei kaikilta kunnianhimoista uraa tekeviltä huoltajilta välttämättä ole mahdollista saavuttaa.
Lisäksi hoitoavun saaminen vaatii sen, että luotettava hoitaja on tiedossa jo etukäteen ja hän pystyy auttamaan lyhyellä varoitusajalla, ja haluaa tulla hoitamaan kotiin, jossa on flunssapotilaita. Lisäksi, jos hänellä ei ole omaa yritystä, kuten usein satunnaista lastenhoitoapua tarjoavilla ei ole, pelkästään työnantajavelvoiteviidakossa seikkaileminen voi olla jo valmiiksi kuormittuneelle perheenäidille tai -isälle koettelemus, etenkin kun kyse on muutaman kympin palkasta kuukaudessa.
Perheet selviävät luovimalla tai luopumalla
Kukin perhe luovii vaikeiden ruuhkavuosien läpi tavallaan, ja onneksi Suomen päivähoitojärjestelmä on sellainen kuin on, suuri kiitos hoitajille, jotka jaksavat päivästä toiseen.
Suomalainen perhearki etsii kuitenkin yhä tasa-arvoista vastausta siihen menestysreseptiin, miten sovittaa yhteen kahden aikuisen vaativat, epäsäännölliset työt ja pikkulapsiarki silloin, kun taloudellista mahdollisuutta palkata lastenhoitoapua tai isovanhempien apua ei ole.
Venyminen ja epäsäännölliset työajat ovat tavallisia yhä useammalla alalla, työtehtävät pirstoutuneet ja työntekijät kuormittuneita. Jos ei pystytä luovimaan, usein luovutaan. Lapsilukuhaaveista, urahaasteista.
Stressinsietokyky onneksi kehittyy matkan varrella ja parin pohjakosketuksen kautta. Tärkein oppi heti ruuhkavuosien alkajaisina onkin se, että lapsi ja vanhempikin aivan hyvin pärjäävät mokkapalojen sijaan kaupan donitseilla. Vaikka toppahousujen lenksut olisivat katki ne pari päivää, tai sitten kokonaisen kuukauden.