Kommentti: Merkelin paras skenaario

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin pikavisiitti Suomeen vain muutamaa viikkoa ennen eduskuntavaaleja on osoitus lähinnä kahdesta asiasta: kokoomuksen ja sen saksalaisen veljespuolueen CDU:n läheisistä väleistä sekä Suomen ja Saksan tiiviistä yhteyksistä, jotka kumpuavat eivät yksin Suomen itsenäisyyden ajan suurista käänteistä vaan jo vuosisatojen takaa.

Merkel ei vierailullaan lausunut juurikaan uutisarvoisia asioita, sillä Suomi ei ole näyttämö, jonne tullaan vetämään suuria kansainvälispoliittisia linjoja.

Silti Merkeliä kannatti täälläkin seurata herkällä vaistolla. Hän lukeutuu todellisiin raskaan sarjan vallankäyttäjiin maailmassa, ja hänen vaikutusvaltansa on vain kasvanut ensin euron kriisin ja nyt Ukrainan konfliktin vuoksi.

Saksa on talousmahti ja poliittinen vaikuttaja, jota Vladimir Putininkin on pakko kuunnella.

Merkel toisti päivän kahdessa tilaisuudessa, ensin yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Alexander Stubbin kanssa ja sitten Helsingin yliopiston järjestämässä seminaarissa, keskeisen poliittisen ohjenuoransa Venäjän suhteen: eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa tehdään Venäjän kanssa, ei sitä vastaan.

Merkelin linja, jota Suomi tukee, on epäilemättä reaalipolitiikkaa, mutta se ei anna vastausta olennaiseen kysymykseen: toimiiko politiikka, jos - niin kuin näyttää - Venäjä näkee asian toisin?

Putin ei olisi ryöstänyt Krimiä Ukrainalta eikä epävakauttanut Itä-Ukrainaa, jos se näkisi EU:n ja lännen kumppanina, jonka kanssa asiat ratkotaan neuvottelupöydässä.

Merkel ei suostunut yliopistolla spekuloimaan, mikä on pahin skenaario Ukrainan tulevaisuudesta. ”Teen työtä parhaan skenaarion eteen”, hän sanoi.

Siihen kuuluu, että aselepo pitää ja Ukrainan hallitus saa kontrolliinsa itäisen Ukrainan kapinallisalueet, joskin niille pitää taata tietyt erityisoikeudet. Ensi vuonna alkaa vapaakauppasopimuksen hieronta EU:n ja Ukrainan kesken, kuitenkin niin, etteivät Ukrainan taloudelliset suhteet Venäjään tärvelly.

Merkille pantavaa oli, ettei Merkel tämän ”parhaan skenaarion” yhteydessä maininnut sanallakaan Krimiä.

Sen hän teki selväksi, että nopeaa käännettä parempaan Ukrainassa on turha odottaa. Hän kertasi Euroopan historiaa ja muisteli, kuinka pitkä oli liennytyksen tie kylmästä sodasta kohti Euroopan kahtiajaon purkautumista.

Tämäkin on yksi tapa kertoa suurelle yleisölle, millaisessa jamassa lännen ja Venäjän suhteet nyt ovat.

Optimisminsa Merkel kenties kykenee valamaan omasta henkilöhistoriastaan. Hän kasvoi aikuiseksi DDR:ssä Neuvostoliiton rautasaappaan alla.

Hän ehti varttua 35-vuotiaaksi, ennen kuin Berliinin muuri murtui, Saksat yhdistyivät ja itäinen Keski-Eurooppa demokratisoitui.

Lue myös:

    Uusimmat