Kommentti: Liiga ei saa olla pelkkää romanttista komediaa – "ikuisten nousijoiden" on jo ponnistettava pudotuspeleihin

Pääkuvan videolla Tulosruudun kuvaa torstain liigakierrokselta.

Vaasan Sport nousi Liigaan kaudella 2014-15. Kouvolan KooKoo seurasi vuotta myöhemmin, Mikkelin Jukurit puolestaan kaudella 2016-17. Samalla suomalaiselta pääsarjatasolta ovat poistuneet KHL:ään lähtenyt Jokerit ja konkurssiin mennyt Blues. Neljässä vuodessa Liigan vaihtuvuus on ollut viisi joukkuetta.

Sportin paras sijoitus Liigassa on kymmenes sija kaudelta 2015-16. Se on ainoa kerta, kun 2010-luvun nousijajoukkue on yltänyt pudotuspeleihin. KooKoo ja Jukurit ovat molemmat napanneet kerran yhdennentoista paikan, mutta muutoin sijoitukset ovat luokkaa ynnä muuta.

Pelataan 60 ottelua ja ”Mestis-seurat” ovat aina ulkona.

Sportin, KooKoon ja Jukureiden on pikkuhiljaa puhkaistava tulokasseuran kupla. Tulevaisuudessa yleisön houkuttelemiseen ja vakuuttavan brändin rakentamiseen ei riitä pelkkä somekampanja – puheet pudotuspeleistä pitää joskus myös lunastaa.

Edellä mainitut kolme seuraa ovat Liigan mittapuulla pieniä, mutta kymmenes sija ei ole taloudellisesti utopiaa. Jukureiden ja Sportin budjetti on 1,5 miljoonaa euroa, KooKoon 1,7 miljoonaa. Samoista sijoista usein taistellut Ilves käyttää pelaajiinsa kaksi miljoonaa ja HPK 1,75 miljoonaa euroa. Taloudelliset mahdollisuudet ovat siis olemassa.

KooKoon tehokolmikko

Lähimpänä pitkään himottua pudotuspelipaikkaa on KooKoo, joka on 2010-luvun liigataipaleellaan onnistunut hankkimaan mielenkiintoisia pelaajia. Kolmikko Malte Strömwall-Toni Kähkönen-Miikka Pitkänen on tehnyt kauden neljässä ottelussa jo 17 pistettä. Strömwall (4+3) on Liigan pistepörssin kärki, Pitkänen (3+3) sijalla viisi.

Juha-Pekka Haataja on kivenkova paluumuuttaja. Kouvolassa tehdään jotain oikein, sillä Haataja tahtoi palata vanhaan seuraansa, ja tehokkaan viime kauden pelanneen Strömwallin huhutaan muiden seurojen tarjouksista huolimatta halunneen jäädä Kouvolaan.

KooKoon keskiviikkoinen 8-3-voitto Tapparasta oli sensaatiomainen. Viime kausina joukkueen ongelmana on kuitenkin ollut ailahtelevuus: valtavia alamäkiä ei voi tulla, jos tahtoo päästä kymmenen parhaan joukkoon. Tällä kaudella omiin on mennyt jo 22 maalia.

Dufvaton Jukurit

Jukurit on puolestaan säväyttänyt alkukauden peliesityksillään. Mikkeliläiset hakivat Jyväskylästä pisteet tylysti 4-1 ja nousivat liiga-avauksessa kolmen maalin takaa jatkoaikavoittoon KalPasta. Jukurit taisteli avausviikonloppuna myös yhden pisteen HIFK:lta.

Pelaajisto ei säväytä KooKoon lailla, mutta Miika Roine on osoittautunut joukkueensa pisteitä tekeväksi työmyyräksi. Teemu Suhonen ja Aleksi Salonen tuovat puolustukseen ryhtiä, ja Mika Partasesta on loukkaantumisesta toipumisen jälkeen Etelä-Savossa varmasti iloa.

Suurin positiivinen tuulahdus on kuitenkin tapahtunut penkin takana, sillä Risto Dufvan lähtö raikasti jukuriorganisaatiota kertaheitolla. Uusi valmentaja Pekka Kangasalusta on kertonut panostavansa etenkin fysiikkaan ja pelaajien henkiseen hyvinvointiin. Mukana on siis yllätysmomentti, vaikka mikkeliläiset tuskin yltävät tavoitteeksi asetettuun kahdeksanteen sijaan.

Ensimmäisenä Liigaan noussut Sport ei sen sijaan aiheuta riemunkiljahduksia. Kentällä Antti Kalapudas ja Joel Kiviranta tekevät varmasti pisteitä vaasalaisille, ja joukkue räväytti Roope Talajan hankinnalla. Menoa jarruttaa kuitenkin talous.

Sportin on maksettava liigaosakkeensa ensi vuoden elokuuhun mennessä. Seura käyttänee tv-sopimuksesta saamiaan rahoja ja ottaa lainaa osakkeen maksamiseen. Osakkeeseen menee yksinään miljoona, joten lisävahvistuksia kentälle ei ole syytä tällä kaudella odottaa.

Top 10 on ollut jo lähellä

Vaasalaiset ylsivät jo kerran pudotuspeleihin, KooKoo ja Jukurit jäivät ensimmäisillä kausillaan vain muutaman pisteen päähän kymmenennestä sijasta. Pudotuspeliviivan molemmin puolin on ollut todella tasaista. Mahdollisuudet ovat siis olemassa.

Kymmenen parhaan joukkoon pääseminen vaatii sitkeyttä ja pelaajien erinomaisia suorituksia. Niitä kuitenkin vaaditaan, ettei Liigasta tule yhtä ennalta-arvattavaa kuin romanttisesta komediasta. 

Sarjapaikat sotivat pian niin seuroja kuin Liigan johtoakin vastaan, jos häntäpäässä on jatkuvasti sama kööri.