Kiinalainen DeepSeek-tekoälyohjelma poistaa vastauksia eikä vastaa kysymyksiin maan presidentistä.
jouko.luhtala@mtv.fi
Maailma kiinalaistuu sovellus kerrallaan, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
"Me emme selviä, vai mitä? Ihmiset, tarkoitan."
Sitaatti on Terminator 2: Judgment Day -elokuvasta, jossa taistellaan Skynet-tekoälyä vastaan.
Deepseek tuskin on kiinalainen Skynet, mutta mullistus se on.
Pikakertaus: Deepseek tekee halvemmalla sen, mitä länsimaiset tekoälyt. Sirujätti Nvidian osake romahti, pöhistään tekoälyn Sputnik-hetkestä ja Donald Trump puhui "herätyksestä".
Vaikka ei olisi kiinnostunut tekoälystä tai sijoittanut osakkeisiin, on Deepseek asia, josta on syytä olla kiinnostunut.
Deepseek – ja esimerkiksi Tiktok ja Temu-verkkokauppa sitä ennen – ovat merkkejä maailman kiinalaistumisesta.
Kiina ottaa maailmaa ja ihmisiä haltuunsa ilman, että se valtaa metriäkään maata.
Pekingin sotilaita ovat sovellukset.
Puhelimet ja niiden sovellukset, kuten Uber, Wolt ja Facebook, ovat muuttaneet meitä, kulutustamme ja tapojamme valtavalla vauhdilla.
Presidentti Xi Jinpingin johtama kiinalaishallinto ujuttautuu arkeemme, dataamme ja tapoihimme puhelimen avaus kerrallaan.
Maailma ei kiinalaistu yhdessä yössä, mutta se kiinalaistuu sovellus sovellukselta.
Emmekä me vastusta, vaan juhlimme halpoja hintoja ja hyvää käyttöliittymää. Siis jos puhelinaddiktioltamme ehdimme.
Siinä sivussa Tiktokista on tullut suomalaisnuorten käytetyin uutiskanava ja luotetuin sosiaalinen media.
Näin Tiktokin laajalti uutisoidusta sensuurista huolimatta. Tuota uutisointia lienee tosin Tiktokista vaikea löytää.
Kiinalla ei ole vielä kulttuurista valta-asemaa. Elämme yhdysvaltalaisen teknologian ja populaarikulttuurin kyllästämässä maailmassa.
Askel itään ei ole väistämätön, eikä toteutuessaankaan välttämättä katastrofi, sillä muutokset kuuluvat ihmiskunnan historiaan.
Aasialaista kulttuurivallankumousta on uumoiltu ennenkin. Scifi-tarinat ovat täynnä tulevaisuuksia, joissa läntinen ja itäinen kulttuuri ovat sekoittuneet huomattavasti nykyistä enemmän.
Blade Runnerissa ja sen aikalaisissa kyse oli usein Japanin noususta talouden maailmanmahdiksi. Se oli 1980-luvulla kestoaihe.
Nyt puhutaan Tokion sijaan Pekingistä. Lännelle itä on kilpailija, mikä on usein johtanut sen kielteiseen kuvaamiseen taiteessa.
Aasian pelko on ollut Euroopassa syvällä viimeistään Mongolian valloitussodista lähtien.
Koska Deepseekistä on jo kysytty jotakuinkin jokaiselta teknologiasta tietävältä ihmiseltä, päätin kääntyä toisen tekoälyn puoleen.
Chatgpt:n antamat vastaukset eivät varsinaisesti olleet lohdullisia.
Kysymys: Onko Deepseek uhka sinulle?
Chatgpt vastaa kohteliaasti ja kehuu kilpailijaansa "erityisen tehokkaaksi" ja "kiinnostavaksi toimijaksi".
Tämä ei kuitenkaan Chatgpt:n mukaan tarkoita, että Deepseek syrjäyttäisi muut tekoälyt, "kuten minut".
Kysymys: Onko Deepseek uhka lännelle?
Chatgpt:n mukaan Deepseek ei välttämättä ole suora uhka lännelle, mutta se on merkki Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta tekoälykehityksessä.
Tämä voi herättää sekä "taloudellisia, teknologisia ja geopoliittisia huolia", tekoäly listaa.
Chatgpt näkee kilpailijassaan myös mahdollisuuksia.
Deepseek voi edistää tervettä kilpailua ja kehitystä, minkä lisäksi länsi voi ottaa oppia Kiinasta.
Näennäisen nurinkurisesti Deepseekin tekijät vaikuttavat hyötyneen siitä, että tekoäly on jouduttu kehittämään Yhdysvaltojen vientirajoitusten sanelemana vanhemmalla teknologialla.
Microsoft epäilee myös datavarkautta.
Teknologian rosvoamisen todistaminen eittämättä miellyttäisi länttä, mutta Deepseek-vallankumouksen merkitystä se ei juuri vähentäisi.
Vaikka tehokkaampi tekoäly olisi tehty kepulikonstein, on se silti tehokkaampi tekoäly.
Chatgpt:n mukaan Deepseekin aiheuttaman uhan merkitys riippuu lopulta siitä, miten länsi reagoi kehitykseen.
Jos länsi käyttää enemmän rahaa tekoälytutkimukseen, voi Deepseek olla "enemmän herätys kuin varsinainen uhka", Chatgpt katsoo.
Chatgpt osaa siis pyytää rahaa itselleen.
Me emme taida selvitä.