Pariisin ilmastosopimuksen voimaantulo harppasi tänään aimo askeleen eteenpäin, kun maailman suurimmat saastuttajat, Yhdysvallat ja Kiina, ilmoittivat ratifioineensa sopimuksen.
Näiden maiden myötä jo 39 prosenttia maailman päästöistä on mukana sopimuksessa. Sopimuksen voimaantulo vaatii, että vähintään 55 maata, jotka edustavat 55 prosenttia maailman päästöistä on ratifioinut sopimuksen. Nyt sopimuksen allekirjoittaneita valtioita on 26.
Vaikka oli tiedossa, että Barack Obama halusi Yhdysvaltain ratifioivan sopimuksen vielä oman virkakautensa aikana, sen onnistumista on pidetty epävarmana. Kun Yhdysvallat on ratifioinut sopimuksen, Obaman seuraaja ei voi ainakaan heti irrottautua siitä.
Kiinan virallinen sitoutuminen sopimukseen on sekin tärkeä signaali. Aiemmin Kiina on halunnut laskea itsensä mukaan kehitysmaiden leiriin ja välttää sitoutumista päästövähennyksiin. Kiinan kaltaisessa systeemissä sitoutuminen päästövähennyksiin tarkoittaa sitä, että ne myös aiotaan toteuttaa.
Sopimus voi tulla voimaan tänä vuonna
Kiinan ja Yhdysvaltojen sitoutuminen Pariisin sopimukseen todennäköisesti vauhdittaa myös muiden maiden intoa ratifioida sopimus. Seuraava näyttävä tilaisuus siihen on 21. päivänä syyskuuta New Yorkissa YK:n pääsihteerin järjestämässä tilaisuudessa.
Nyt näyttää siltä, että Pariisin sopimus voisi astua voimaan jo tämän vuoden aikana.
Pariisin sopimuksella tavoitellaan ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä kahteen tai jopa 1,5 asteeseen. Monien asiantuntijoiden mielestä 1,5 asteen tavoite ei ole enää saavutettavissa.
Se, että Pariisin sopimus tulee voimaan, ei vielä tarkoita, että maailma olisi pelastettu. Valtioilta tarvittaisiin huomattavasti nykyisiä lupauksia kunnianhimoisempia päästövähennyksiä, jotta ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä.
Polku vie oikeaan suuntaan, mutta se jyrkkenee koko ajan. Löysät lupaukset eivät enää riitä vaan tarvitaan kipeitäkin päästövähennyksiä ja suuria muutoksia energiantuotantoon.