Pariisin ilmastosopimus lyhyesti: Tästä on kyse

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. 

Kyseessä on laaja kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa joulukuussa 2015.

Sopimuksen on ratifioinut 144 maata, YK:n jäsenmaista ulkona on vain kaksi: Nicaragua ja sodan runtelema Syyria.

Suomen Ympäristöministeriön verkkosivujen mukaan Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan peräkkäiset kansalliset päästötavoitteensa.

Pariisin sopimus astui voimaan 4.11.2016. EU ratifioi sopimuksen tuolloin. Suomi saattoi kansallisen ratifiointinsa päätökseen 14.11.2016.

Obama sitoutui

Sopimukseen kuuluu myös, että vuodesta 2020 alkaen kehitysmaille annetaan  vuosittain vähintään 90 miljardia euroa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Nämä ovat sopimuksen pääkohdat, ja tähän diiliin sitoutui myös Yhdysvallat Barack Obaman presidenttikaudella.

Yhdysvallat on maailman toiseksi pahin hiilidioksidikaasujen päästäjä Kiinan jälkeen, ja Pariisin sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen oli tarkoitus pienentää päästöjään vähintään neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä.

Trumpille tämä ei käy, vaan on saatava "parempi diili".  Virallisesti USA voi irtautua Pariisin sopimuksesta vasta vuoden 2020 lopussa - ja vuonna 2021 maassa voi jo olla uusi, ilmastomyönteisempi presidentti.

Ensimmäisen kerran teollisuusmaille asetettiin ilmastonmuutosta hillitseviä velvoitteita vuonna 2005 Kioton pöytäkirjassa.

Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005. Se on ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus, jonka avulla päästöjä on vähennetty kansainvälisesti.