Suomen jalkapallomaajoukkueen toisen jakson räpellys piskuista Liechtensteinia vastaan oli kamalaa katsottavaa, kirjoittaa MTV Sportin Timo Innanen.
Ensimmäisellä jaksolla Suomi pelasi vielä melko hyvin. Pallonhallinta oli vahvaa ja joukkue malttoi edetä linja kerrallaan. Hyökkäyspelaaminen oli monipuolista. Pelaamisessa oli malttia ja järkeä. 4-4-2-ryhmitys pysyi hyvin kasassa, eivätkä pelaajien väliset etäisyydet venyneet liikaa. Lilliputtimaa oli ajoittain täysin kanveesissa.
Mutta maaleja nähtiin lopulta vain yksi. Teemu Pukin tai Joel Pohjanpalon olisi pitänyt tappaa taisto avausjaksolla, mutta kumpikaan hyökkääjistä ei tehnyt vapauttavaa toista osumaa.
Toinen jakso olikin sitten katastrofi. Markku Kanervan suojatit puskivat typerästi hyökkäyksiin ja antoivat kosolti pahoja harhasyöttöjä keskialueella, koska pakka ei pysynyt enää kasassa. Flegmaattinen isäntäjoukkue menetti otteensa täysin heikkoa vierasjoukkuetta vastaan.
Olin viimeksi ottelun jälkeen yhtä äimänä käkenä viime syksynä, kun seurasin sivusta muutamien Suomen maajoukkuepelaajien käytöstä ensimmäisen MM-karsintaottelun jälkeen samaisessa paikassa. Muutamat pelaajista naureskelivat tuolloin median edessä, vaikka karsintojen ensikertalainen Kosovo oli tuolloin lähestulkoon nolannut Huuhkajat. Muutamat pelaajista näyttivät ylimielisiltä ja välinpitämättömiltä. Nyt sama toistui: tosin tällä kertaa vain yksi pelaajista sortui hieman samanlaiseen käytökseen. Pohdin mielessäni, että kyse oli toivottavasti enemmän yksilön epävarmuudesta ja itsekkyydestä kumpuavaa toimintaa.

