Kotimaassaan Ranskan presidentti palautti sekä kansalaisten luottamuksen että oman itseluottamuksensa. Keltaliivit horjuttivat molempia. Nyt Macron yrittää todistaa olevansa myös 28 kansallisvaltion muodostaman unionin ainoa todellinen toivo.
Meitä on Euroopan unionissa vähän yli 500 miljoonaa. Veli Emmanuel on kirjoittanut meille kaikille kirjeen. Sen voi lukea suomeksi Helsingin Sanomista.
Kaikkien meidän, joiden mielestä Euroopan unioni on yksiselitteisesti hyvä ja myönteinen asia, pitää olla tyytyväisiä, kun joku puhuu EU:n puolesta suorastaan hurmahenkisellä paatoksella.
Ja veli Emmanuel todella puhuu.
Piru piileskelee kuitenkin Élysée-palatsin isännän raapustaman kirjeen yksityiskohdissa.
Uusi Ranskan vallankumous
Ranskan presidentti puolustaa Euroopan unionia tietysti hyvin ranskalaisesti. Hän tiivistää maanosan tulevaisuuden kolmeen asiaan: vapauteen, suojeluun ja kehitykseen.
Kyllä. Taustalla kilisee Ranskan vallankumouksesta tuttu triangeli: vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Tämä kaikki on vielä sitä Macronin kirjeen hyödyllistä henkeä ja hyvää tarkoitusta, jonka takana jokainen EU:n vakaumuksellinen kannattaja voi seistä. Hyvällä omallatunnolla.
Jokainen voi myös hurrata, kun Ranskan presidentti julistaa, että jokaisen EU:n jäsenvaltion kansallisen suvereniteetin paras puolustaja on vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni.
Halleluja!
Sitten tulevat huonot uutiset
Macron tarjoamat keinot tuon vahvuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi ovat kuin lauma norsuja Villeroy & Bochin posliinikaupassa.
Ilkeästi voi sanoa, että Ranskan presidentin mielestä kaikki asiat saadaan kuntoon, jos kaikkia asioita varten on olemassa ylivertainen EU-virasto.
Demokratiakin kuulemma pysyy hengissä ja elinvoimaisena, kun sen suojelemiseksi perustetaan oma EU-virastonsa. Se valvoo, että demokratiaa ei loukata jäsenmaiden sisällä eikä sitä vastaan hyökätä unionin ulkopuolelta.
EU-vastaisuudella ratsastaville oikeistopopulistille jo pelkästään tämä on unelmasyöttö suoraan lapaan.
Mitä enemmän lähikuukausina toitotetaan, että Eurooppa menestyy, kun valtaa siirretään jäsenmaista Brysselin uusille macronilaisille virastoille, sitä muhkeamman äänisaaliin Italian Matteo Salvini ja kumppanit korjaavat toukokuussa.
Myrkyllinen Schengen-solidaarisuus
Macronin näkemys vapaan liikkuvuuden takaavan Schengenin sopimuksen uudistamisesta on sekin maali omaan päähän.
Ranskan presidentin mielestä yhteisiä ulkorajoja on puolustettava yhdessä solidaarisesti. Ja yhtä solidaarisesti on jaettava unionin alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden aiheuttama taakka.
Kaikki ne, jotka haraavat vastaan, potkitaan pois Schengen-perheestä.
Periaatteessa näin, mutta käytännössä ihan toisin. Varsinkin, jos 28 - tai brexitin jälkeen 27 maan unioni halutaan pitää kasassa.
EU:n perustajavaltio Italia suostuu vain toiseen puoleen tästä Schengen-solidaarisuudesta. Sama koskee Unkaria ja monia muita Itä-Euroopan maita.
Minimitavoitteeseen taivasta hamuamalla
Kun näitä Macronin paimenkirjeen pirullisia yksityiskohtia purkaa, on pakko kysyä, mihin osan loistostaan takaisin saanut Ranskan poliittinen komeetta pyrkii?
Uskooko hän tosissaan, että suuressa osassa jäsenmaita kumarretaan syvään ja kiitetään Pariisissa kirjaillusta kutsusta tulla suureen ”Eurooppa-konferenssiin” nuijimaan tarvittavia päätöksiä Pariisin hahmottelemalla tavalla?
Tuskin sentään.
Saksalaisen tulkinnan mukaan ranskalainen lähtee aina kovalla rummutuksella hamuamaan taivaita päästäkseen asettamaansa minimitavoitteeseen.
Ilmeisesti näin myös Macron toimii. Ja ilmeisesti juuri siksi Saksassa Ranskan presidentin kirjeen henkeä on kiitelty, mutta yksityiskohdat on jätetty omaan arvoonsa.
Voitto Le Penistä ja vahva ryhmä EU-parlamenttiin
Macronilla on kaksi minimitavoitetta.
Vahvistaakseen asemaansa kotimaassa, hänen pitää lyödä oikeisopopulistisen Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen EU-vaaleissa reilusti.
Tätä tarkoitusta paatoksellinen kirje palvelee ilmeisen hyvin. Macronin kannatus kotimaassa vahvistuu, jos hän pystyy osoittamaan, että Eurooppa menee Ranskan johdolla parempaan suuntaan – että Pariisi vie ja muut vikisevät tyytyväisinä.
Toinen Macronin minimitavoite on vahvan ryhmän luominen toukokuussa valittavaan EU-parlamenttiin. Hän haluaa kirjeellään koota EU-myönteisiä voimia yhteen oman La République en Marche -liikkeensä ympärille.
Myös tätä tarkoitusta kaikille EU-kielille käännetty kirje ehkä palvelee. Se on suunnattu kaikille niille eurooppalaisille, jotka toivovat, että EU-maat lopettaisivat yksisilmäisen kansallisten etujen ajamisen ja oppisivat puhaltamaan yhteen hiileen yhteisten tavotteiden saavuttamiseksi.
Parempi EU = Emmanuel Macron
Macron haluaa sanoa, että toive toteutuu, kun valitsette minut – että vahvempi, solidaarisempi, demokraattisempi ja turvallisempi EU olen minä.
Iso osa ranskalaista on varmasti haltioissaan. Vähintään yhtä iso osa muusta Euroopasta on kuitenkin huolissaan. Ja pitääkin olla.
Ranska voi olla yhden miehen liike. Eurooppa ei.
Juuri siksi Macronin yritys kiilata EU:ta puolustavien voimien ylipäälliköksi todennäköisesti kilpistyy.