EU-komission tänään julkaisema esitys kasvattaisi Euroopan unionin budjettia vuosille 2021–2027. Uusien tehtävien myötä budjetissa on myös uusia menoja muun muassa puolustustutkimukseen, rajaturvallisuuteen ja Erasmus-ohjelman laajentamiseen.
Komissio esityksessä seitsemän vuoden budjettikehykseksi 1 135 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1,11 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tällä kehyskaudella rahaa on käytetty keskimäärin 1,0 prosenttia bruttokansantulosta.
Budjetin kasvu hiertää
Budjetin suunnittelussa on otetu huomioon Britannian lähtö EU:sta. Lähdöstä huolimatta budjetti siis kasvaa, mikä hiertää monissa jäsenmaissa. Komission esitys avaakin tiukan neuvottelutaipaleen budjetin kohtalosta. Osa jäsenmaista haluaisi vahvasti, että Britannian jättämää aukkoa ei täytettäisi uusilla menoilla, vaan budjetti pienenisi lähtevän maan osuuden verran.
Jo heti ehdotuksen julkistamisen jälkeen useasta jäsenmaasta kuului kommentteja esityksen epäkohdista ja kipupisteistä.
Komission oman suunnitelman mukaan neuvottelut tulisi sada päätökseen jo vuoden kuluessa. Tähän aikatauluun ei kuitenkaan uskota, vaan lopullisen päätöksen uskotaan venyvän vuodelle 2020. Suomi on EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 loppupuoliskolla.
Myös säästöjä haetaan
Budjettiesityksessä esitetään myös säästökohteita. Suurimmat yksittäiset leikkaukset koskisivat maataloutta ja köyhempien maiden talousapua. Molemmista leikattaisiin noin viiden viiden prosentin osuus. Esityksessä maataloustukien osuus budjetista painusi alle kolmanneksen.
Ensimmäistä kertaa ehdotuksessa esitetään myös, että rahotuistusta voidaan jatkossa leikata mailta, jotka rikkovat EU:n arvoja tai oikeusvaltioperiaatteita.
Suomen nettomaksuosuus kasvaisi
Komissiolla ei ole vielä tarkkoja maakohtaisia lukuja, mutta Suomen nettomaksuosuus tulisi esityksen mukaan nousemaan.
Pääministeri Juha Sipilä kommentoi budjettiesitystä sanomalla, että esityksessä on kuultu Suomen keskeisiä prioriteettejä.
– Budjetin taso asettui hurjempia suunnitelmia alemmalle tasolle, mutta se on Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla, Sipilä sanoo.
Sipilä nostaa myös hyviksi esimerkeiksi budjetista tutkimus- ja tuotekehityspanostukset sekä nuorten koulutusmahdollisuudet parantumisen.