Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaa vastaan tulee kuluneeksi tänään tasan kolme vuotta. MTV seurasi vuosipäivän käänteitä tässä artikkelissa.
Tämä seuranta on päättynyt, eikä sitä päivitetä enää.
22.57: Macron Valkoisessa talossa: "Rauha ei saa tarkoittaa Ukrainan antautumista"
Rauhan saaminen Ukrainaan ei voi tarkoittaa Ukrainan antautumista, sanoo Valkoisessa talossa vieraileva Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa tiedotustilaisuuden pitänyt Macron sanoi, että Ukraina on taistellut paitsi itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa puolesta myös kollektiivisen turvallisuuden puolesta.
Macron sanoi, että kukaan huoneessa tuskin haluaa elää maailmassa, joka toimii vahvimman oikeudella.
22.12: Putin: "En näe mitään väärää siinä, että Eurooppa osallistuu Ukrainan neuvotteluihin"
Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan, että hän ei näe mitään väärää siinä, että eurooppalaiset osallistuvat Ukrainan neuvotteluihin. Hän lisäsi, että Eurooppa itse on kieltäytynyt ottamasta yhteyttä.
Putinin näkemyksen mukaan Trump ei toimi tunteella, vaan rationaalisella lähestymistavalla nykyiseen tilanteeseen.
21.06: Trump väittää Putinin hyväksyvän eurooppalaiset rauhanturvaajat Ukrainassa
Trump väittää Putinin hyväksyvän eurooppalaisten rauhanturvaajien läsnäolon Ukrainassa, kertoo uutistoimisto Reuters. Putin on aiemmin kieltänyt tämän.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi maanantaina, että jotkut Euroopan maat olisivat valmiita lähettämään rauhanturvaajia Ukrainaan turvallisuustakuuksi rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
20.52: Trump: Ukrainan sota voisi päättyä muutamassa viikossa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tänään, että Ukrainan sota voisi päättyä muutamassa viikossa. Trump kommentoi asiaa, kun hän tapasi Yhdysvalloissa vierailevan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Valkoisessa talossa.
Macron vaati tapaamisessa, että Ukrainan täytyy olla mukana neuvotteluissa kolme vuotta jatkuneen sodan lopettamiseksi.
Yhdysvaltain presidentti Trump avasi hiljattain suorat neuvottelut Venäjän kanssa Ukrainan sodan mahdollisista rauhanehdoista.
20.45: YK:n yleiskokous tuomitsi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan
YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, jossa tuomitaan Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Päätöslauselmassa luvataan sitoutumista Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen.
Yhdysvallat äänesti päätöslauselmaa vastaan. Vastaan äänestäneiden joukossa oli myös Venäjä.
Yhdysvaltojen antama kilpaileva päätöslauselma ei saanut tukea YK:n yleiskokouksen jäseniltä. Siinä vaadittiin nopeaa loppua Ukrainan konfliktille, mutta ei mainittu Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Venäjän edustaja kutsui Yhdysvaltojen esitystä "askeleeksi oikeaan suuntaan".
Päätöslauselman puolesta äänesti 93 maata, ja 18 maata äänesti sitä vastaan. Äänestyksestä pidättäytyi 65 jäsenmaata.
20.28: Trump sanoo keskustelevansa Putinin kanssa taloudellisista sopimuksista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo keskustelevansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa suurista taloudellisista sopimuksista. Trumpin mukaan keskustelut liittyvät keskusteluihin Ukrainan sodan lopettamisesta.
Trump kertoi keskusteluista Putinin kanssa tavattuaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Valkoisessa talossa.
Venäjää vastaan on asetettu raskaita talouspakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.
18.08: Mielenosoitus Venäjän suurlähetystöllä
Venäjää vastaan on osoitettu mieltä Helsingin Venäjän-suurlähetystön edessä. Lehtikuvan kuvien mukaan lähetystöalueen aitaan on kiinnitetty lakana, jossa pyydetään muistamaan Ukrainan sodassa taistelevia.
17.48: Von der Leyen: Ukraina voi päästä EU:n jäseneksi jo 2020-luvulla
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan on aivan liian aikaista puhua Venäjän vastaisten pakotteiden poistamisesta osana rauhanprosessia. Hän kommentoi asiaa Kiovassa pidetyssä kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa.
Von der Leyenin mukaan keskustelua voidaan käydä vasta, kun Venäjältä on nähty konkreettisia askeleita kestävän rauhan suuntaan.
Von der Leyen vastasi toimittajalle, jonka mukaan Venäjän kanssa neuvotteleva Yhdysvallat on antanut ymmärtää, että EU:n rooli neuvotteluissa liittyisi ainoastaan pakotteisiin ja niiden poistamiseen.
Von Der Lyenin mukaan Ukraina voisi liittyä EU:n jäseneksi jo tällä vuosikymmenellä, jos maan kehitys jatkaa samalla tahdilla.
Yhdysvallat loisti poissaolollaan Kiovan kokouksessa. Ainoa Pohjois-Amerikan mantereen edustaja oli Kanadan pääministeri Justin Trudeau, joka teki pesäeroa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin puhumalla sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta.
– Kanada on ollut Ukrainan tukena sodan ensimmäisestä päivästä lähtien ja jo sitä ennenkin. -- Kanadalla on maailman toiseksi suurin ukrainalaisten diaspora, joten koemme yhteytemme syväksi. mutta uskomme, että kyse ei ole vain Ukrainasta. Kyse on periaatteista, jotka suojelevat kaikkia maailman maita. Me kaikki olemme näistä säännöistä riippuvaisia.
– Meidän on varmistettava, ettei maailmaa johdeta vahvimman oikeudelle. On puolustettava instituutioita, jotka rakennettiin toisen maailmansodan tuhkista. Se on meidän kaikkien etujen mukaista, hän jatkoi.
17.44: Zelenskyi kiitteli Suomen apua ja uskoi sotakokemuksista olevan hyötyä takaisin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitteli Kiovan kansainvälisen kokouksen lehdistötilaisuudessa Suomen sotilaallista apua maalleen. Hän nosti erityisesti sodan alkuajat, jolloin Ukraina tarvitsi kipeästi ammuksia omaan neuvostovalmisteiseen tykistökalustoonsa ja sellaisia löytyi juuri Suomen varastoista.
Zelenskyi muistutti myös Suomen pitkästä rajasta Venäjän kanssa. Hän arvioi, että Ukrainan sotakokemuksista voi olla vastavuoroista hyötyä myös Suomen turvallisuudelle. (STT)
17.34: Stubb: Jos meillä ei ole suunnitelmaa, USA ei kuuntele
Presidentti Alexander Stubb Kiovassa: Emme pääse neuvottelupöytään valittamalla. Eurooppalaisten on sovittava yhteisestä suunnitelmasta, koska jos ei ole suunnitelmaa esitettäväksi Yhdysvalloille, meitä ei kuunnella. (STT)
17.29: Ulkoministeri Valtonen: Ylimääräisen Ukraina-paketin suuruus pitäisi valjeta pian
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo, että Ukrainalle annettavan lisätukipaketin suuruus pitäisi olla selvillä viimeistään EU:n huippukokoukseen mennessä. EU:n ylimääräinen huippukokous järjestetään ensi viikolla.
Valtonen kommentoi asiaa Brysselissä EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.
Uuteen tukipakettiin eivät välttämättä osallistu kaikki EU-maat. Esimerkiksi Unkarin on jo etukäteen kerrottu hankaavan pakettia vastaan.
Valtosen mukaan Suomen kanta on se, että päätöksiä saadaan aikaiseksi ja että ne tehdään maaryhmässä, jossa päätökset ovat mahdollisia.
Pakettiin voisivat tällöin osallistua halukkaat EU-maat ja mahdollisesti Britannian ja Norjan kaltaiset liittolaismaat.
17.15: Zelenskyi: "Toivomme, että sota loppuisi tänä vuonna"
Zelenskyi kertoo toivovansa kestävää rauhaa.
– Toivomme, että sota loppuisi tänä vuonna.
Hän lisäsi, että sota on tarpeellista lopettaa tavalla, jolla rauhasta tulee kestävä.
Zelenskyi kertoi, että jos Ukrainalla olisi EU- ja Nato-jäsenyys, toimisi se tarpeellisena uhkana Venäjälle, jotta se ei enää hyökkäisi Ukrainaan.
Zelenskyi toivoi myös, että Ukrainan ja Yhdysvaltojen välinen taloussopimus solmittaisiin Washingtonissa.
16.49: Länsimaiden johtajat koolla – Zelenskyi: "Emme koskaan tule unohtamaan tätä sotaa"
Ukrainan sodan vuosipäivä toi länsimaiden johtajia Kiovaan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuulutti puheenvuorossaan Venäjältä toimia.
– Ensin meidän pitää nähdä, että he toimivat kestävän rauhan eteen, von der Leyen sanoo.
Hän kertoi, että on vielä liian aikaista puhua Venäjän vastaisten pakotteiden poistamisesta osana rauhanprosessia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että ihmiset tulevat muistamaan sodan pitkään.
– Vielä silloinkin kun siirrymme diplomatiaan, emme koskaan tule unohtamaan tätä sotaa, Zelenskyi sanoi puheenvuorossaan.
Hän kertoi oukeudenmukaisen ja kestävän rauhan tarpeesta ja tekevänsä kaikkensa, jotta sodan aloittaneet saavat vastata teoistaan.
14.06: Venäjä: Kurskin siviilien evakuoinnista on päästy sopimukseen Ukrainan kanssa
Venäjä on päässyt Ukrainan kanssa sopimukseen asukkaiden evakuoinnista Kurskin alueelta, missä on käyty kiivaita taisteluita kuukausikaupalla. Ukraina miehittää edelleen osaa Kurskista.
Osa asukkaista on jo siirtynyt Sumyn alueelle Ukrainan puolelle, missä he odottavat evakuointia Valko-Venäjän kautta, kertoi Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu Tatjana Moskalkova.
Moskalkova ei kertonut, kuinka paljon Kurskin asukkaita on odottamassa evakuointia. Venäjän virallisten tilastojen mukaan Ukrainan miehittämän alueen asukkaista noin viitisensataa olisi tietymättömissä, mutta paikallisten asukkaiden mukaan oikea luku on lähes 3 000.
Ukraina on kertonut tarjoavansa Kursikin asukkaille turvallisen pääsyn pois taistelualueelta. Samaan aikaan tuhansittain ukrainalaisia siviilejä on jumissa Venäjän miehittämillä alueilla ympäri Ukrainaa.
13.38: Putin ja Xi keskustelivat puhelimessa Ukrainan sodan vuosipäivänä
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping ovat keskustelleet puhelimessa. Kremlin mukaan Putin informoi Xitä Yhdysvaltain ja Venäjän viimeviikkoisista keskusteluista.
Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoi puolestaan Xin ylistäneen puhelun aikana Venäjän "positiivisia pyrkimyksiä rauhoittaa" tilanne Ukrainassa.
Xinhuan mukaan Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivänä käyty keskustelu tapahtui Venäjän aloitteesta.
13.22: Mineraalineuvottelut loppusuoralla Yhdysvaltojen kanssa, sanoo ukrainalaisministeri
Ukrainan ja Yhdysvaltojen neuvottelut Ukrainan luonnonvaroista ovat loppusuoralla, kertoo Ukrainan varapääministeri Olha Stefanishyna.
– Neuvottelut ovat olleet hyvin rakentavat, ja lähes kaikki yksityiskohdat on saatu valmiiksi. Olemme sitoutuneet allekirjoittamaan pikimmiten, Stefanishyna kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Stefanishynan mukaan Ukrainan päättäjät ovat tarjoutuneet allekirjoittamaan sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa Washingtonissa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Stefanishynan julkaisu poistettiin joitakin minuutteja sen julkaisemisen jälkeen. Stefanishyna jakoi aiheesta kuitenkin uuden julkaisun kello 12.28 Suomen aikaa.
13.13: Erdogan: Ukrainan ja Venäjän päästävä neuvottelupöytään tasapuolisesti
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoo, että Ukrainan ja Venäjän tulisi osallistua tasavertaisesti neuvotteluihin sodan lopettamiseksi.
Erdogan puhui videoyhteyden välityksellä Kiovassa pidettävässä kansainvälisessä Ukraina-kokouksessa. Presidentin mukaan oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa ei voida saavuttaa, elleivät molemmat osapuolet ole edustettuina neuvotteluissa tasapuolisesti ja reilulla tavalla.
Erdogan vahvisti Turkin tukevan Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
12.37: Von der Leyen: 3,5 miljardia lisää tukea Ukrainalle jo maaliskuussa
Ukrainan Kiovassa vieraileva EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo paikalla pitämänsä puheen etukäteen julkaistussa tekstissä, että uusi 3,5 miljardin euron tuki Ukrainalle saapuu jo maaliskuussa.
Tänään julkistettu summa on osa laajempaa 50 miljardin euron tukirahastoa, josta EU-maat pääsivät sopuun viime vuonna, kertoo Euronews.
EU:n tuen ja G7-maiden myöntämän lainan ansiosta Ukrainan budjetin alijäämä on paikattu kuluvalle vuodelle, von der Leyen sanoo. (STT)
12.08: Pohjoismailta ja Baltian mailta yhteislausunto
Ukrainalle pitäisi antaa vahvat turvatakuut, sanotaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteislausunnossa.
Yhteislausunnon mukaan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi Ukrainan ja Euroopan on osallistuttava kaikkiin tuleviin neuvotteluihin.
12.02: Stubb: Slava Ukraini
Stubbin puhe on päättynyt. Puheessaan Stubb sanoi Suomen tukevan Ukrainaa niin kauan, kun on tarpeen.
– Slava Ukraini, Stubb sanoi puheensa päätteeksi.
11.55: Lavrov: Ukrainan sota loppuu vain, jos neuvotteluissa saadaan Venäjää miellyttävä tulos
Venäjä on valmis neuvotteluihin Ukrainan sodasta, mutta taistelut loppuvat vain, jos neuvotteluissa saavutetaan sellainen tulos, joka sopii Venäjälle, sanoo Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Lavrov sanoi yhdessä Turkin ulkoministerin Hakan Fidanin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Venäjä tavoittelee vakaata ja pysyvää tulosta neuvotteluissa.
Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaa vastaan tulee kuluneeksi tänään tasan kolme vuotta.
11.51: Ilmahälytys ohi
Kiovaan annettu ilmahälytys on ohi, kertoo paikan päällä oleva MTV Uutisten sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen.
Halukkaille median edustajille tarjottiin mahdollisuutta mennä pommisuojaan hälytyksen ajaksi.
11.42: Presidentti Stubb: Jos Venäjä saa nyt haluamansa, se ei pysähdy Ukrainaan
Putiniin ei voi luottaa, hän ajattelee imperialistisesti etupiirejä, sanoo presidentti Stubb.
– Jos Venäjä saa nyt haluamansa, se ei pysähdy Ukrainaan.
Stubbin mukaan rauhanneuvotteluista ollaan vielä hyvin kaukana. Stubb toteaa, että kysymys Ukrainan mahdollisesta EU- ja Nato-jäsenyydestä tai Euroopan turvallisuusjärjestelyt eivät kuulu neuvotteluihin.
11.25: Zelenskyi korosti turvatakuiden tärkeyttä tukijamaiden kokouksen aluksi Kiovassa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on avannut kymmenien Ukrainaa tukevien maiden kokouksen Kiovassa sodan alkamisen kolmantena vuosipäivänä. Zelenskyi korosti puheessaan sen tärkeyttä, että Ukraina saa tulevaisuudessa riittävät turvatakuut kyetäkseen puolustautumaan Venäjän uhkaa vastaan.
Kokoukseen osallistuu kymmeniä länsimaiden johtajia joko etäyhteyksillä tai paikan päällä. Suomesta Kiovassa vierailee presidentti Alexander Stubb.
11.22: Kiovassa ilmahälytys
Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on ilmahälytys. Valtionjohtajat jatkavat kokousta ilmahälytyksestä huolimatta, raportoi paikan päällä oleva MTV Uutisten sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen.
Medialle kerrottiin, että halukkaat saavat mennä ilmasuojaan mutta että todellista vaaraa ei juuri nyt ole.
10.51: Kynttilät laskettu kaatuneiden muistolle
Ukrainassa vierailevat länsimaiden ja EU:n johtajat ovat käyneet sodan vuosipäivän aluksi Maidanin aukiolla Kiovassa. Presidentti Alexander Stubb ja muut johtajat laskivat kynttilät kaatuneita esittävien valokuvien ja lippumeren edustalle yhdessä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Ukrainan lippujen seassa näkyi myös ainakin yksi pieni Suomen lippu kaatuneen suomalaisen muistoksi.
Paikalla olleen STT:n kuvaajan mukaan Zelenskyi ja Stubb keskustelivat tiiviisti aukiolla käynnin yhteydessä.
10.50: Stubb ja Zelenskyi kättelevät
10.26: Macron tapaa Trumpin tänään Washingtonissa
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin on määrä tavata tänään Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Washingtonissa.
Macron sanoo aikovansa ehdottaa toimia, joilla voidaan torjua Venäjän Eurooppaan kohdistamaa uhkaa ja varmistaa rauha Ukrainassa.
Macronin odotetaan niin ikään korostavan Trumpille, ettei Euroopan maita voi sivuuttaa, kun Ukrainan rauhasta neuvotellaan.
Trump järkytti taannoin kansainvälistä yhteisöä, kun hän kertoi olevansa valmis neuvotteluihin Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan päättämisestä ilman Euroopan maita tai Ukrainaa.
Trump on myös valheellisesti väittänyt, että Ukraina olisi aloittanut sodan.
Macron on yrittänyt koordinoida Euroopan maiden yhteistä vastausta Yhdysvaltojen politiikan äkilliseen muutokseen korostaen, että Venäjä muodostaa eksistentiaalisen uhan kaikille eurooppalaisille.
– Kyseessä on valtio, joka on aseistanut itsensä äärimmilleen ja jatkaa aseistautumistaan. Emme vielä nyt tiedä, mihin se päättyy, joten meidän kaikkien on toimittava sen torjumiseksi, Macron sanoi ennen lähtöään Washingtoniin.
Lue lisää: Trump ja Putin keskustelivat: Neuvottelu Ukrainasta alkaa "välittömästi"
Ukrainan ulkoministeri: Ukrainasta ei voi keskustella ilman Ukrainaa, eikä Euroopasta ilman Eurooppaa
9.35: Suomelta 4,5 miljoonaa euroa Ukrainaan
Suomi tukee Ukrainan kriisinkestävyyttä 4,5 miljoonalla eurolla.Tuki ohjataan Partnership fund for a resilient Ukraine -kumppanuusrahastoon vuosille 2025–2027.
9.00: Presidentti Stubb vierailee Ukrainassa
Presidentti Stubb vierailee Ukrainan pääkaupungissa sodan kolmivuotispäivänä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee tänään maanantaina Kiovassa, Ukrainassa. Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta Venäjän täysmittaisesta hyökkäyksestä.
Stubb tapaa vierailunsa aikana Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Lue lisää: Presidentti Stubb vierailee Kiovassa
8.47: Suomen valtioneuvostolta näkyvä tuenosoitus Ukrainalle
Suomen valtioneuvosto osoittaa eri tavoin tukeaan Ukrainalle tänään, kun Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut kolme vuotta.
Valtioneuvosto liputtaa tänään Suomen ja Ukrainan lipuilla, ja ulkoministeriön käytössä oleva Merikasarmi valaistaan Ukrainan lipun värein.
Lisäksi presidentti Alexander Stubb ja useat ministerit kertovat omat viestinsä sosiaalisessa mediassa julkaistulla videolla. Videon viestinä on, että Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin kauan, kuin on tarpeen.
8.11: Zelenskyi ylpeänä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoo olevansa ylpeä ukrainalaisten ehdottomasta sankaruudesta sodan aikana. (Reuters)
8.10: EU-johtajia saapui vierailulle Kiovaan
Euroopan unionin johtajia on saapunut vierailulle Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo asiasta sosiaalisessa mediassa.
Von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa saapuivat junalla Kiovaan, missä heitä vastaanottamassa olivat Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andri Jermak ja Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha.
EU:n koko komissio aikoo vierailla Kiovassa tänään osoittamassa tukea Ukrainalle.
Trumpin toiminta kuohuttaa
Venäjä iski ilmasta ukrainalaisiin kaupunkeihin ja hyökkäsi maajoukoilla useista ilmansuunnista rajojen yli 24. helmikuuta 2022. Yritys valloittaa pääkaupunki Kiova kuitenkin epäonnistui.
Viime aikoina sodan rintamalinjoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Poliittisella rintamalla sen sijaan kuohuu Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin aloitettua yhteydenpidon Venäjään ohi Ukrainan.
Trump on sanonut haluavansa lopettaa sodan ja sälyttänyt vastuun rauhan säilyttämisestä ja Ukrainan turvallisuuden takaamisesta Euroopalle. Zelenskyitä Trump on jopa syyllistänyt sodan pitkittämisestä ja välillä jopa sen aloittamisesta. Venäjän presidentin Vladimir Putinin Trump on arvioinut haluavan aidosti rauhaa.
Viime päivinä esillä on ollut Trumpin Ukrainalta vaatima sopimus harvinaisista maametalleista tai muista luonnonvaroista Yhdysvaltain aiemman tuen korvaamiseksi. Trumpin mainitsema 500 miljardin dollarin summa on kuitenkin ollut moninkertainen Yhdysvaltain antamaan apuun verrattua.
Zelenskyi ei ole toistaiseksi suostunut allekirjoittaman sopimusta, koska se ei sisällä minkäänlaisia turvatakuita Ukrainalle.
Kymmeniätuhansia kuolleita
Euroopassa on samaan aikaan pidetty hätäkokouksia rivien kokoamiseksi ja paikan varmistamiseksi neuvottelupöydässä Ukrainan kohtalosta.
Varmaa tietoa sodassa kuolleiden ja haavoittuneiden määrästä ei ole. Ukrainan puolella presidentti Zelenskyi on sanonut 46 000 sotilaan kaatuneen, mutta ulkomaisissa ja medialähteissä arviot liikkuvat 50 000 ja 100 000 välillä.
Venäjältä virallista tietoa tappioista ei ole käytännössä tullut vuoden 2022 jälkeen ollenkaan. Venäläinen uutissivusto Mediazona ja BBC ovat selvittäneet noin 91 000 kaatuneen venäläissotilaan nimet, mutta uskovat todellisen lukumäärän olevan selvästi korkeampi.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin arvioi viime vuoden lopulla kuolleiden ja haavoittuneiden venäläisten määräksi noin 700 000.
Taisteluissa surmansa saaneiden lisäksi sodan uhreihin lukeutuu myös tuhansia pääosin ukrainalaisia siviilejä.
Myös Venäjän puolella soditaan
Putin ilmoitti aikaisin aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän aloittaneen "sotilaallisen erikoisoperaation" Ukrainassa.
Länsimaat asettivat Venäjälle ennen näkemättömiä pakotteita ja alkoivat toimittaa Ukrainalle sotilaallista tukea, joka on kasvanut sodan kuluessa vähin erin käsittämään muun muassa pitkän kantaman tykistöraketteja, taistelupanssarivaunuja ja hävittäjiä.
Sodan yllättäen jatkuessa Venäjällä toteutettiin jo syyskuussa 2022 osittainen liikekannallepano uusien joukkojen saamiseksi rintamalle. Saman kuun lopussa Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvat Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan alueet, vaikka se ei ole vieläkään valloittanut niitä kokonaan.
Hyökkäysten ja vastahyökkäysten vuoroteltua uusi käänne sodassa koettiin viime vuoden elokuussa, kun Ukrainan joukot hyökkäsivät Venäjän puolelle rajaa Kurskin alueella. Siellä todistettiin hieman myöhemmin toista merkittävää käännettä, kun Venäjän rinnalla taisteluihin liittyi länsiarvioiden mukaan noin 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta.
Venäjä on iskenyt toistuvasti ohjuksin ja lennokein Ukrainan kaupunkeja ja energiainfrastruktuuria vastaan. Ukraina on puolestaan onnistunut lähettämään pitkän kantaman drooneja syvälle Venäjälle, missä ne ovat aiheuttaneet vahinkoa muun muassa useissa öljynjalostamoissa.
Sodan alkamisen kolmevuotispäivän alla Ukrainalla on ollut vaikeuksia saada tarpeeksi sotilaita rintamalle. Venäjä on puolestaan kertonut viikoittain edenneensä Itä-Ukrainassa, tosin melko pienin askelin ja ilmeisen suuria tappioita kärsien.