Oppositiosta kauhisteltiin myös sitä, että hallitus näyttää olevan luopumassa kehysperinteestä.
Kehysriihineuvotteluista tihkuneet tiedot nousivat torstaina esiin myös kyselytunnilla eduskunnassa. Valtiovarainministeri Matti Vanhaselta (kesk.) kysyttiin tämän sitoutumisesta hallituksen tavoitteisiin julkisen talouden vahvistamiseksi.
– Voitteko hyväksyä muuta lopputulosta kuin sen, että puoliväliriihen päätökset vahvistavat Suomen julkista taloutta hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti kahdella miljardilla eurolla? kysyi kansanedustaja Arto Satonen (kok.).
Vanhanen ei suoraan vastannut kysymykseen.
Lue myös: Hallituksen kehysriihi ei pääty ennen huomista, sanoo Sanna Marin – "Tänään me olemme toden teolla päässeet vauhtiin"
Hallituskauden tavoitteena on, että hallitus tekee päätökset 80 000 uudesta työllisestä. Tällä pitäisi vahvistaa julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla. Iso osa tästä tavoitteesta vielä uupuu.
Vanhaselta tivattiin myös, onko hän sitoutunut tekemään riihessä päätöksiä, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan oikeasti lisäävät työllisyyttä. Vanhanen tyytyi vastaamaan, että kehysriihessä tehdään työllisyyspäätöksiä, mutta hän ei avannut asiaa enempää.
Vanhanen on aiemmin korostanut useasti, että hallituksen lukumääräiseen työllisyystavoitteeseen tähtääminen ei riitä, vaan pitää tehdä myös sellaisia toimia, jotka tasapainottavat julkista taloutta. Tällainen olisi muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan jonkinlainen leikkaaminen.
Vanhanen: Kehyspäätöksestä on jo poikettu viime vuonna
Oppositiosta kauhisteltiin myös sitä, että hallitus olisi mediatietojen valossa nostamassa julkisen talouden menotasoa ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että tämän myötä vastuullisen talouspolitiikan periaatteet heitettäisiin roskiin. Orpo myös kuvaili, että kehysriihiuutisointi on ollut kuin "pahaa unta" entiselle valtiovarainministerille.