Mainos

Koiran syöpähoitoihin voi palaa tuhansia euroja – milloin se kannattaa, milloin on aika hyvästellä?

8:09

Koira on omistajalleen rakas perheenjäsen, jolle haluaa vain parasta. Jos lemmikki sairastuu syöpään, edessä voi olla leikkauksen lisäksi aikaa vievät sytostaattihoidot. Rahaa saattaa palaa jopa tuhansia euroja. Jo kulut sinänsä voivat olla joillekin liikaa, mutta mitä muuta pitäisi miettiä ennen hoitoihin lähtemistä tai niiden jatkamista? Milloin itselle raskas päätös lopettamisesta on eläimen kannalta paras?

Arviolta yksi neljästä koirasta sairastuu elämänsä aikana syöpään. Yli kymmenen vuoden ikään yltävistä koirista jopa puolella syöpä on lopulta myös kuolinsyy. Tulevaisuudessa määrät todennäköisesti pikemminkin nousevat kuin laskevat.

Yllä olevalta videolta voit katsoa tarinan Kössistä, joka on koulutettu haistamaan syövän ihmisellä.

– Kun muista sairauksista yhä useampi pystytään parantamaan ja lemmikit elävät yhä pidempään, syöpäriski lisääntyy. Useimmiten syövät ovat vanhempien lemmikkien sairauksia, mutta diagnooseja tehdään nykyään herkemmin myös nuorille yksilöille, koska ihmiset tutkituttavat ja hoidattavat lemmikkejään enemmän, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Karoliina Autio Evidensiasta kertoo.

Koirilla esiintyy oikeastaan kaikkia samoja syöpätyyppejä kuin ihmisilläkin.

– Tavallisimpia ovat ihon ja nahan alaiset kasvaimet sekä maitorauhaskasvaimet, jälkimmäiset nartuilla. Myös tukikudos-, imusolmuke-, luu- ja pernasyöpiä esiintyy jonkin verran.

Syövän ehkäisy koiralla on haasteellista ja faktatieto aiheesta vajavaista, mutta periaatteessa samat neuvot terveellisistä elämäntavoista ja ylipainon välttämisestä pätevät kuin ihmisilläkin.

– On todettu, että passiivinen altistuminen tupakanpoltolle lisää lemmikkien kasvaimia. Ylipaino altistaa erityisesti maitorauhaskasvaimille, mutta toki muillekin kasvaimille.

– Punaisen lihan syömisen on havaittu lisäävän koirien virtsarakon syöpiä. Runsas kasvissyönti taas vähentää niitä. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että jollakin tietyllä ruoalla saisi aiheutettua koiralle syövän.

Steriloinnilla ja kastroinnilla on vaikutuksia kahteen suuntaan: toisia syöpiä ne ehkäisevät, toisia lisäävät.

– Jos narttukoiran sterilointi tehdään nuorena – mielellään ennen toista juoksua –, se ehkäisee maitorauhaskasvaimia. Toisaalta kultaisillanoutajilla ennen puolen vuoden ikää tapahtunut varhaissterilointi näyttää lisäävän imusolmukesyöpää. Steriloiduilla ja kastroiduilla rottweilereilla taas on todettu enemmän luusyöpää.

– Eläinlääkäreiden suositus on, että steriloinnin ja kastroinnin kannattavuus mietitään tapauskohtaisesti muun muassa koiran rodun ja käyttäytymisen perusteella, Autio sanoo.

Rodulla yhteyttä tiettyihin syöpiin

Syöpään sairastuneen koiran ennuste riippuu täysin syöpätyypistä. Pienet ja ajoissa huomatut maitorauhas- tai ihosyövät pystytään useimmiten parantamaan pelkästään leikkaamalla kasvain pois.

Sisäelimissä, esimerkiksi pernassa, sijaitsevia kasvaimia sen sijaan ei yleensä todeta ennen kuin kasvain on revennyt ja aiheuttanut sisäisen verenvuodon. Tällöin ennuste on leikkauksesta huolimatta yleensä vain muutaman kuukauden, sytostaatteihinkin yhdistettynä alle puoli vuotta.

Autio kertoo, että rodulla on selvä yhteys koirien syöpiin.

– Esimerkiksi sileäkarvaisilla noutajilla ja berninpaimenkoirilla on tosi paljon histiosyyttistä sarkoomaa, joka on yleisesti ottaen todella pahanlaatuinen tauti ja johtaa yleensä kuolemaan.

– Imusolmukesyöpää on todettu paljon esimerkiksi kultaisillanoutajilla, rottweilereilla sekä lyttykuonoisilla, bullmastiffin tyyppisillä roduilla. Luusyöpää on enemmän isoilla ja jättikokoisilla roduilla. 

Sytostaattihoidot voivat kestää kuukausia

Koirien syöpiä hoidetaan oikeastaan samalla tavalla kuin ihmistenkin. Jos kasvain pystytään poistamaan leikkaamalla, se leikataan.

Jos etäpesäkeriski on merkittävä tai etäpesäkkeitä on jo ehtinyt tulla, leikkauksen jälkeen voidaan käyttää vielä sytostaatteja. Koirien sädehoitoakin on olemassa, mutta Suomessa sitä ei ole saatavilla.

– Käytännössä leikkaus- ja sytostaattihoidot ovat Suomessa ne käytettävissä olevat hoitovaihtoehdot, Autio sanoo.

Sytostaatit annetaan koiralle pääsääntöisesti eläinlääkärillä suonensisäisesti, joko ruiskulla tai tiputuksena. Yksi hoitokerta kestää tyypillisesti noin 30–60 minuuttia.

– Kiltimpiin ja hitaammin eteneviin syöpiin voidaan joskus antaa sytostaatteja myös tabletteina kotona. Aggressiivisemmissa tautimuodoissa lääkkeet pitää yleensä antaa eläinlääkärissä.

Hoidon kokonaispituus riippuu sekin syöpätyypistä. Esimerkiksi imusolmukesyövässä hoito on tyypillisesti hyvin intensiivistä niin, että koira käy sytostaattihoidoissa kerran viikossa yhteensä 12–16 kertaa eli kolmen–neljän kuukauden ajan. Jossakin toisessa syövässä, vaikka luusyövässä tai pernasyövässä, voi riittää viisi sytostaattihoitoa kahden–kolmen viikon välein.

Sivuvaikutuksia voi tulla

Ihmisten syöpähoidot tiedetään rankoiksi. Kärsivätkö koiratkin esimerkiksi pahoinvoinnista tai karvojen lähdöstä?

– Koirilla käytetään pääsääntöisesti samoja syöpälääkkeitä kuin ihmisillä, joten niillä on myös samoja sivuvaikutuksia. Lemmikeille lääkkeitä tosin annetaan suhteessa vähän pienempinä annoksina, sillä lähtökohtana pitäisi olla elämänlaadun säilyminen hyvänä hoitojen aikanakin, Autio sanoo.

Tavanomaisimpia syöpähoitojen sivuvaikutuksia koirilla ovat oksentaminen, pahoinvointi ja ripuli.

– Valkosoluarvot menevät yleensä viikko hoidon jälkeen matalaksi. Jos ne putoavat liian alas, pahimmillaan koira voi saada yleistyneen tulehduksen.

Karvojen lähtö on mahdollista.

– Turkki voi lähteä esimerkiksi terrieri- tai villakoiratyyppisiltä koirilta. Ei niistä ihan kaljuja tule, mutta jos vaikka puolet turkista lähtee, kyllä sen selkeästi huomaa. Noutajien kaltaisilta koirilta, joilla karva ei muutenkaan kasva jatkuvasti, turkki ei erityisemmin lähde, mutta voi vähän huonontua ja ohentua.

Jos sivuvaikutuksia tulee, lääkeannostusta lasketaan.

– Ehkä 10–15 prosenttia koirista tarvitsee sivuvaikutuksiin eläinlääkärin hoitoa. Yleensä haitat menevät ohi muutamassa päivässä.

Hoitoihin uppoaa rahaa

Koiran syöpähoitojen hinta riippuu tarvittavista hoidoista ja siitä, missä ne tehdään. Kunnan eläinlääkärillä maaseudulla on edullisinta, yksityisklinikoilla pääkaupunkiseudulla kalliimpaa.

Toisaalta kunnan eläinlääkärillä tehdään lähinnä pieniä kasvainten poistoleikkauksia. Suurempia leikkauksia ja sytostaattihoitoja varten on mentävä isommille, hyvin varustelluille klinikoille.

Yksityisessä Evidensiassa, jossa Autio työskentelee, yhden sytostaattihoidon hinta on lääkkeistä riippuen noin 260 euroa. Jos hoitokertoja tarvitaan esimerkiksi 12, kaikkiaan maksettavaa kertyy reilut kolme tuhatta euroa.

Laskuja voi tulla syövästä ja koirasta riippuen lisäksi mahdollisten sivuvaikutusten hoitamisesta ja verinäytteiden ottamisesta.

Leikkausten hinnat vaihtelevat paljon. Evidensiassa ne pyörivät keskimäärin noin 500–600 euron tietämillä.

– Jos leikkaus on todella iso eli kasvaimen poistamiseksi joudutaan poistamaan vaikka kylkiluita tai keuhkolohkoja, puhutaan helposti jo 1500 eurosta, Autio sanoo.

Suuremman kasvaimen kohdalla on usein tarpeen tehdä myös tietokonetomografiatutkimus eli viipalekuvaus. Se maksaa yksityisellä eläinlääkäriasemalla helposti yli tuhat euroa.

Raha voi olla este

Mikäli tarvitaan sekä viipalekuvaus, iso leikkaus että pitkät sytostaattihoidot, koiran syöpähoitojen kustannukset nousevat yksityisellä klinikalla helposti yli viiden tuhannen euron.

– Raha valitettavasti on varmasti syy siihen, että joitakin lemmikkejä ei hoideta, Autio sanoo.

Toisaalta hoidoista päätettäessä pitää aina ottaa huomioon myös ennuste, joka ei varsinkaan järeimpiä hoitoja vaativissa syöpätyypeissä välttämättä ole kovin hyvä.

– Vaikka tehtäisiin kaikki mahdollinen ja kaikki menisi hoitojen osalta hyvin, niin siitä huolimatta keskimääräinen elinajan ennuste esimerkiksi imusolmukesyövässä on koiralla vain noin vuosi, 20–25 prosentilla kaksi vuotta. Jotkut toki paranevatkin, mutta jos tiedossa on kolmen tonnin hoito ja ennusteena vuosi, varmasti siinä pitää henkilökohtaisesti harkita, onko se sivuvaikutusriskeineen ajan ja rahan väärti.

Autio painottaa, että päätös on jokaisen itse mietittävä.

– Eläinlääkärinä en tietenkään tee hoitoja, joita pidän kannattamattomina tai jotenkin epäeettisinä. Ja itse kyllä hoitaisin koirani, jos se sairastuisi imusolmukesyöpään. Sivuvaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia ja elämänlaatu pääsääntöisesti hoitojen aikana hyvää, Autio huomauttaa.

Elämänlaadun pitää säilyä hyvänä

Mitä sitten pitää ottaa huomioon, kun miettii, kannattaako koiran syöpää hoitaa? Siihen vaikuttavat esimerkiksi koiran ikä, syövän tyyppi ja syövän levinneisyys.

– Mielestäni tässä ei ole yhtä selkeää oikein tai väärin -vastausta. Koiran elämänlaatu on kaikkein tärkeintä. Mutta jos ryhdytään kovin rankkoihin hoitoihin, niin ehkä pitäisi voida olettaa, että elinikää olisi niiden avulla jäljellä lähtökohtaisesti yli vuosi, Autio sanoo.

– Jos kasvain on levinnyt vaikka maitorauhasista keuhkoihin, elinikä jää varmasti alle puoleen vuoteen, ehkä vähän vähempäänkin. Leikkauksella saadaan ehkä neljä kuukautta lisää elinaikaa. Toki silti voidaan päätyä siihen, että leikkaus kannattaa, mikäli vaihtoehtona on välitön eutanasia vaikka maitorauhasen haavautumisen tai tulehtumisen takia.

Autio sanoo, että ikä sinänsä ei ole koskaan este hoitaa koiraa.

– Mutta kyllä 16-vuotiaan koiran kohdalla kannattaa miettiä, ryhdytäänkö kovin massiivisiin leikkauksiin, joista toipuminen – esimerkiksi jalan amputaation jälkeen – vie kuitenkin jonkin aikaa.

Usein koirien sinnikkyys kyllä hämmästyttää kokenuttakin eläinlääkäriä.

– Lemmikit tokenevat leikkauksista yllättävänkin nopeasti. Jos sen ansiosta saa sitten vaikka neljä kuukautta hyvälaatuista elämää, niin ehkä se on sen arvoista. Kaikki on tapauskohtaista.

– Äskettäin vastaanotollani kävi koira, jolla oli pahanlaatuinen kasvain ja jolta olisi pitänyt hoidoissa poistaa useita kylkiluita. Koiran ennuste, vaikka olisi tehty kaikki mahdollinen, olisi jäänyt ehkä puoleen vuoteen, ihan ehdottomasti alle vuoteen. En minä tässä tapauksessa hirveästi suositellut toimenpiteitä, koska ennuste oli niin varauksellinen suuresta leikkauksesta huolimatta.

Aina voinnin huonontumista ei huomaa

Haluavatko koirien omistajat hoitaa ”toivottomiakin” tapauksia?

– Välillä. Mutta kun asiat selittää, suurin osa ihmisistä ymmärtää, että mieluummin pikkaisen lyhyempi ja hyvälaatuinen elämä kuin huonolaatuinen elämä, jossa väistämätöntä loppua venytetään, Autio kertoo.

Ero hyvän ja huonon elämänlaadun välillä on helppo nähdä, jos koiran vointi romahtaa nopeasti. Jos oireet sen sijaan hiipivät pikkuhiljaa, muutosta on vaikeampi havaita. Hälyttävät merkit voivat jäädä huomaamatta myös, jos lemmikki on vanha eikä ennestäänkään tee paljon muuta kuin nukkuu.

Päätöksentekoon vaikuttaa sekin, millaisessa tilanteessa syöpädiagnoosi kuullaan.

– Jos viet koiran päivystykseen ja siellä yhtäkkiä kerrotaan, että pernassa on vatsaonteloon verta vuotava kasvain, jonka takia koira pitää nyt heti joko lopettaa tai leikata, se on omistajalle ehkä niitä hankalimpia tilanteita. Lopetuspäätös tulee eteen niin äkkiä ilman, että siihen osaa yhtään varautua.

– Onneksi useimmiten omistajille pystytään antamaan enemmän aikaa miettiä. Silloin pystyy todennäköisemmin tekemään eläimen kannalta parhaan ratkaisun.

Tekeekö koira vielä ”omia juttujaan”?

Voiko koira, jota ei edes yritetä parantaa hoidoilla, elää kipulääkityksen kanssa hyvän loppuelämän?

– Kasvaimissa ei välttämättä ole kovin hyvää hermotusta. Ne ovat kipeitä, jos ne painavat hermoja tai tuhoavat luuta ympäriltään, mutta muuten iso kasvainkaan kyljessä ei välttämättä hirveästi haittaa lemmikkiä alkuvaiheessa. Toki se on mekaaninen este ja joitakin tuntemuksia varmaan on, mutta mielestäni kipulääkkeet ovat monesti ihan hyvä vaihtoehto kasvaimille, joita ei kirurgisesti pystytä poistamaan, Autio sanoo.

– Loppuvaiheessa kasvaimet kyllä ovat kipeitä, niin kuin ihmisilläkin. Sitä kipua tulehduskipulääkkeet eivät yleensä riitä hoitamaan. Koirillakin käytetään opioideja ja krooniseen kipuun tarkoitettuja lääkkeitä, mutta minun mielestäni eutanasia on paras vaihtoehto, jos elämänlaatu ihan selkeästi loppuvaiheessa laskee.

Autio pitää tärkeämpänä elämänlaadun mittarina koiran vointia kuin laboratorioarvoja tai ultraääni- tai röntgenkuvia. Vointia voi arvioida esimerkiksi miettimällä kolmesta viiteen asiaa, joita koira tekee, kun se on reipas ja normaali oma itsensä.

– Kaikkien koirien pitää tietysti aina jaksaa syödä, lähteä lenkille ja tulla tervehtimään omistajaa hänen saapuessaan kotiin. Ne ovat perusedellytyksiä. Mutta kaikilla koirilla on myös niille tyypillisiä ”omia juttuja”. Niitä voivat olla vaikka lelujen kantaminen tai olohuoneen matolla tai ulkona piehtaroiminen.

– Kun ne sille koiralle spesifit omat asiat alkavat jäädä pois, se on merkki siitä, että elämänlaatu alenee, Autio sanoo.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.