Kirja startup-yritysten kaaoksesta: Kasvuyritys söi Siilasmaalta ja Ollilalta miljoonia

Suomalaisesta verkkokaupasta piti tulla jättimäisten verkkokauppojen, kuten Amazonin ja eBayn kampittaja, Fruugoksi nimetty innovaatio piti mullistaa koko verkko-ostamisen ajatus. Sen sijaan Fruugo aiheutti sijoittajilleen miljoonien eurojen tappiot.

Fruugon konkurssissa vuonna 2012 rahojaan menettivät startupiin sijoittaneet F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollilla, FIM:illä rikastunut Seppo Sairanen ja valtion omistama Finnvera. Ensi viikon perjantaina julkaistava Kukaan ei puhu Fruugosta - Tarinoita startup-Suomesta -kirja valottaa epäonnistuneen kasvuyrityksen tarinaa.

Kirjailija Ville Kormilaisen arvion mukaan pelkästään Siilasmaa menetti Fruugon konkurssissa yli viisi miljoonaa euroa. Aikaisemmin julkisuudessa on arvioitu, että Fruugon konkurssin myötä menetettiin noin 40 miljoonaa euroa.

– Se voi olla hyvin lähellä sitä. Todellista faktaa siitä, kuinka paljon rahaa lopulta paloi, ei ole. Olen nähnyt joitakin lukuja, joitakin summia, mitä sijoituskierroksilla on Fruugoon investoitu ja siitä olen päässyt lukuun, että Siilasmaan oma sijoituspotti Fruugoon olisi ollut noin viisi miljoonaa euroa.

– Jorma Ollilla on sijoittanut Fruugoon yhdellä sijoituskierroksella 2,3 miljoonaa euroa sijoitusyhtiönsä Kestrellin kautta. Seppo Sairasen panostus Fruugoon on tiettävästi ollut A-kierroksella 1,7 miljoonaa euroa, kertoo Kormilainen.

Finnveran lainamäärät pimennossa

Rahoitusta Fruugoon myönsi myös kokonaan valtion omistama Finnvera. Kirjassa paljastetaan, että erityisrahoitusyhtiö olisi aluksi vastustellut lainan myöntämistä, mutta rahahanat aukesivat puhelinsoitolla.

– Siitä ei ole mitään faktaa olemassa, mutta voidaan esittää olettamuksia, että onkohan tämä kabinetissa sovittu laina vai ei. Useammasta lähteestä on tullut tieto, että Finnveran pääjohtajalle tuli puhelinsoitto, jonka jälkeen pääomalaina myönnettiin.

Kormilaisen mukaan valtion omistaman Finnveran lainamääristä on lähes mahdotonta saada tarkkaa tietoa.

– Yksi Tekesin myöntämä 1,5 miljoonan euron laina on julkista tietoa, mutta Finnveran pääomasijoitukset eivät ole julkisia. Ei ainakaan siihen aikaan, kun Fruugo on ollut olemassa.

– Eli en päässyt käsiksi julkisen rahoituksen osassa siihen tietoon, mihin olisin halunnut. Finnveran pääomasijoitukset eivät ole lainkaan julkisia, mikä on myöskin mielenkiintoista.

Fruugossa ajateltiin liian massiivisesti

Uutuuskirja valottaa, että toimivallakin idealla varustetulla yrityksellä voi käydä kehnosti. Kirjailija Ville Kormilainen etsi kirjaansa 12 tarinaa epäonnistuneesta kasvuyrityksestä. Näistä isoin ja kuuluisin on tietenkin Fruugo.

Kormilainen näkee yhden syyn Fruugon epäonnistumiseen.

– Fruugoa lähdettiin tekemään kuin isoa yritystä. Startupissa pitääkin ajatella isosti, mutta Fruugossa se ajateltiin liian massiivisesti ja liian itsevarmasti alusta lähtien, Kormilainen kertoo.

– Henkilöitä, jotka ovat onnistuneet kaikessa mihin ovat ryhtyneet urallaan, niin tavallaan siellä oli se oletus, että kyllähän me onnistutaan tässäkin. Tavallaan se oletus ei toteutunutkaan, jolloin päästään siihen, että tästä ei myöskään oikein haluta puhua.

Kormilaisen mukaan kukaan Fruugon hallituksessa istunut ei antanut haastattelua kirjaa varten.

– Kaikki, joilta pyysin haastattelua, kieltäytyivät kohteliaasti.

– Fruugoon liittyy vieläkin hyvin paljon selvittämätöntä asiaa. Toiset osapuolet puhuivat toista ja toiset toista. Haastattelut olivat paikoin todella ristiriitaisia. Olen yrittänyt kuitenkin taltioida kirjaan mahdollisimman objektiivisesti Fruugon tapahtumien kulun.

Kormilaisen mukaan Fruugo on kirjan esimerkki siitä, että rahakaan ei aina auta kasvuyrityksessä.

– Jos minulla olisi ollut tuo kirja kädessä, kun minä itse perustin ensimmäisen firmani vuonna 2011, niin aika monta virhettä olisin onnistunut välttämään.

Lue myös:

    Uusimmat