Diego Armando Maradona: Jumalan käsi. Voittajan tarina Meksikon MM-kisoista 1986. Tammi. 2017. 264 s.
Diego Maradonasta tulee mieleen sosiaalisessa mediassa pyörivä video, missä Donald Trump kehuu osaavansa monen monta asiaa paremmin kuin muut.
Kentällä hän osasikin. Harva sitä kiistää, tuskin edes kiihkeimmät Uruguayn ja Brasilian futisfanit. Maradona oli vimmaisen voitonhaluinen, paholaismaisen taitava ja ovela, poikkeus.
Meksikon kisat 1986 ovat siitä todiste. Kuten Jari Litmanen loppusanoissaan kirjaan toteaa, yksikään yksittäinen pelaaja ei ole todennäköisesti vaikuttanut yhtä paljon joukkueensa MM-voittoon kuin El Diego.
Maradona ei ole siloteltu. Hän on ristiriitainen, mahtaileva, pikkumainen, antelias, suorasanainen, pateettinen, hetkessä elävä tunteellinen ihminen, ja myös hyvin poliittinen.
Köyhien puolella Dubaista
Maradona sanoo olevansa köyhien puolella, on omistanut kirjansa paitsi läheisilleen, myös muun muassa Fidel ja Raúl Castrolle, alkuperäiskansoille, Che Guevaran muistolle, ja liudalle Persianlahden valtaapitäviä.
Maradona sanoo olevansa peronisti. Hän tarkoittanee sillä kuuluvansa tämän monimuotoisen ilmiön vähäväkisiä puolustavaan, anti-imperialistiseen `siipeen`. Maradona kertoo asuvansa nyt Dubaissa Jumeiran kaupunginosassa. Se on rikkaiden, ei siirtotyöläisten, alue.
Maradonan rajaton itsekehu - ja vuolas ystäviensä ylistäminen - on toki tuttua jo aiemmista kirjoista, haastatteluista ja muista yhteyksistä.