Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kirja-arvio: Paniikkia, pelkoa, suojautumista, kieltämistä, itsekkyyttä ja kapinaa – onko kyseessä rutto vai korona?

Julkaistu 29.05.2021 12:24
Toimittajan kuva

Pertti Nyberg

pertti.nyberg@mtv.fi

Pekka Vartiainen: Ruttovuosi – kirjoituksia kaunokirjallisuuden epidemiakuvauksista (Avain 2021)

Vaikka koronapandemia ei ole vielä ohi, aiheesta on julkaistu suomeksikin jo useita tietokirjoja. Nyt odotetaan korona-aiheisia kaunokirjallisia teoksia.

Niitä odotellessa on hyvä lukea yleisen kirjallisuustieteen dosentin Pekka Vartiaisen kirjaa Ruttovuosi, joka kertoo lukuisten kirjailijoiden epidemiakuvauksista kautta vuosisatojen.

Kirja on nimetty ruottovuodeksi, sillä useimmiten kirjaillisuudessa on kuvattu juuri rutonkaltaisia, nopeasti leviäviä tauteja, jotka tappavat ihmisiä tehokkaasti.

Vaikka korona ei ole läheskään rutonkaltainen tappaja, Vartiainen uskoo, että epidemia tulee jättämään ihmiskunnan historiaan synkän jäljen.

Vanhoissa ruttokuvauksissa on paljon samantyyppisiä elemettejä kuin koronapandemiassa: paniikkia, pelkoa, suojautumista, kieltämistä, itsekkyyttä ja kapinaa. Ihmiset toimivat ainakin kaunokirjallisuuden perusteella hyvinkin samankaltaisesti, kun tappava tauti saapuu lähistölle. 

Ruttoa, lavantautia, koleraa

Kirja seuraa ruttokuvauksia aina antiikin ajoista. Rutoksi määritelty tauti saattoi olla rutto mutta se saattoi olla myös tuhoisa lavantautiepidemia tai nopeasti tappava kolera.

Tautien kulku oli kuitenkin aina hyvin samanlainen, siis mystinen asia, joka tarttui ihmisistä toisiin vauhdilla ja tappoi suurimman osan uhreistaan. Syntipukkeja etsittiin milloin mistäkin ihmisryhmästä tai sitten ruttoa pidettiin synnin palkkana. 

Giovanni Boccaccion kertomuskokoelma Decamerone on keskiaikainen novellikokoelma, joka on jäänyt elämään nykypäivään saakka. Kun rutto tuli Firenzeen 1348, mitään ei ollut juuri tehtävissä: "Turhaan perustettiin terveydenhoitolautakuntia, jotka lakkaamatta puhdistuttivat kaupungin katuja, turhaan kiellettiin sairailta sisäänpääsy, turhaan annettiin neuvoja terveyden säilyttämiseksi."

Vartiaisen mukaan Decameronessa löytyy neljä erilaista suhtautumista ruttoon. Samat suhtautumiset ovat pääosin käytössä koronapandemiankin aikana: eristäytyminen eli karanteeni, epidemian vähättely, tartuntaa estävät ennakkotoimenpiteet tai pako kaupungista maaseudulle. Tauti kohtelee kaikkia samoin mutta pahiten kuitenkin köyhiä, jotka eivät yleensä pääse pakenemaan. 

Maailmanlopun kuvaksia

Nykyaikaan tultaessa rutto on pääasiassa kadonnut tai ainakin antibioottien ansiosta muuttunut vaarattomaksi mutta ruttokertomukset ovat  jatkuneet melkeinpä meidän päiviimme asti. Rutto kun on ollut hyvä tapa kuvata apokalyptistä maailman tuhoutumista – ainakin sellaisen maailman tuhoutumista, jonka tunnistamme omaksemme. 

Nykyaikaisempi rutto on ollut kolera eli bakteerin aiheuttama suolistotauti. Saastuneen veden ja pilaantuneen ruoan levittämä kolera on ollut paha tappaja tiheästi asutuilla alueilla. Paha tappaja oli 1900-luvun alun espanjantauti, sittemmin myös polio. 

Ulkoavaruuden hirviöitä

Mutta kaikki tarinat eivät ole niin sanotusti todellisuuden kuvauksia. Toisinaan on kuvattu ulkoavaruuden hirviöitä vähän samaan tyyliin kuin ruttoepidemiaa.

Portugalilainen nobel-kirjailija José Saramago laittoi puolestaan ihmiset menettämään näkönsä ja kuvasi seurauksia, jotka olivat tietenkin hirveitä: rikollisuutta, kuolemaa, avuttomuutta. 

Monet näistä kertomuksista voi nähdä myös vertauskuvallisina – kun ihmiset eivät näe, mitä he siis näkevät? Albert Camusin Rutto on puolestaan nähty kuvauksena fasismin vastaisesta toiminnasta.

Jos Vartiaisen Ruttovuosi ei muuta paljasta, niin ainakin sen, että ihmisten ja etenkin kirjailijoiden kyky mässäillä erilaisten tautien aiheuttamilla epedimioilla ja kuolemalla on loputon. Mutta mikä kummallisinta, ruttokirjallisuus monine variaatioineen on aina käynyt hyvin kaupaksi. Jokin ristiriitahan tässä on. 

Vai mitä tyydytystä voimme saada esimerkiksi Stephen Kingin kuvauksesta kirjassa Tukikohta: "Kaikki on ohi nopeasti. Sairastuneet kaatuvat kuolleina maahan kesken kävelyn tai menettävät lyhyen kamppailun jälkeen henkensä niille sijoilleen. Kaupunkien kaduilla ja ulosmenoteillä vallitsee kaaos. Tartunnan pelästyttämät ihmiset pyrkivät pois ihmisjoukkojen läheltä väistellen tielle pysähtyneitä ja kolarisumaan takertuneita autoja ja niiden sisältä löytyviä, kuolinkouristuksiin jähmettyneitä ruumiita."

Lisää aiheesta:

Päätoimittajan kommentti: Koronantorjunnan virheistä on pakko oppia, päätösten lyhytnäköisyys korostuu nyt – infektiotautien asiantuntijan päiväkirja on karua luettavaaKoteihinsa teljettyjä perheitä, suljettuja kaupunkeja ja joukkohautoja – koronaa torjutaan lähes yhtä kovin keinoin kuin historiamme pahimpia ruttojaKaranteeneja, laivojen eristämistä satamiin, rottasota – tartuntatauteja on torjuttu historian aikana monin keinoinIsorokko surmasi satoja miljoonia, espanjantauti iski kesken maailmansodan – virukset ja bakteerit ovat myllertäneet keskellämme vuosituhansien ajanKirja-arvio: Loiset aina kutsumattomina vierainammeKirja-arvio: Rutto on aina keskuudessamme
Sairaudet ja tauditHistoriaKirja-arviotKoronavirusMielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Sairaudet ja taudit
  • Eilen18:53
    Migreeni

    Mistä tietää, onko päänsärky migreenin aiheuttamaa?

  • Eilen06:33
    Miehet

    Voiko mies pissata housuun naurusta? Urologi vastaa

  • 14.9.12:15
    Kasvisruokavalio

    Parempi suorituskyky, matalampi kolesteroli, terveempi sydän? Tätä ruokavaliota lääkärit suosittelevat

  • 13.9.08:33
    Yskä

    Yskänlääkkeet tuskin auttavat, jos ikävä yskä vaivaa – kokeile sen sijaan tätä: "Oikeasti ihan tutkittua"

  • 11.9.14:02
    Syöpä

    Radon edelleen merkittävä riski suomalaisille – jopa 270 syöpätapausta vuosittain