Kirja-arvio: Miten kamppailla sodassa ja liike-elämässä

Sunzi tunnetaan myös nimellä Sun Tzu.

Kerrotusti yritysjohtajienkin käsissä kuluva kiinalainen sodankäynnin klassikko Sodankäynnin taito on hieman kuin Homeros ja Raamattu. Kirjoittajan tai kirjoittajien identiteetistä ei ole varmuutta, ja ainakin jotkut tekstin säilyneistä osista on kirjoitettu vasta Sunzin kuoleman jälkeen.

Teoksen suomentanut Kiina-tutkija Tero Tähtinen kirjoittaa esipuheessaan, että nyt käytössä oleva versio strategiaklassikosta on Song-dynastian (960-1279) ajalta. Sunzin elinvuodet ajoitetaan viime vuosisadoille ennen ajanlaskumme alkua.

Esipuhe myös taustoittaa vuosisataisen herrasmiessoturi- ja sotakulttuurin muutosta aseteknologian ja sodankäynnin kehittyessä perinteisesti sotaa ylistämättömässä Kiinassa.   

Tähtinen antaa esimerkkejä Sunzin inspiroimasta sodankäynnistä Konstantinopolin piirityksestä 1453 Normandian maihinnousuun ja Vietnamin sotaan.

Kirjasta neuvoja ja ajatuksia hakevaa muistutetaan, että länsimaiset jäykät ja selkeästi rajatut käsitteet on parasta unohtaa. Kyseessä on eräänlainen anti-Clausewitz. Tähtinen muistuttaa, että Sunzin ja perinteisen kiinalaisen vastakohtainen yin-yang ajattelu ”ei ole niinkään konfliktien ratkaisemisen metodi vaan keino tavoittaa todellisuus”.

Yksi lukukerta ei siten riittäne, koska oman vuosikymmeniä rakentuneen ja muokkautuneen ajattelu- ja käsitemaailman poiskytkentä ei ole helppoa.  

Mitä Sunzi ensi lukemalta tarjoaa?

Sekä ajattomia että ajan hampaan syömiä ohjeita.

Jälkimmäinen näkyy tietysti teknologiassa, kun esimerkiksi havainto- ja vakoilujärjestelmät ovat kehittyneet, ydinaseista puhumattakaan. Voi tosin ajatella että Yhdysvaltain Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamat atomipommit olivat murskaavan sotavoiman käyttöä, kuin Sunzin usein käyttämä vertaus kivivyörystä.

Toisaalta esimerkiksi kyberteknologia on salakavalan tehokas etujoukko psykologisessa sodankäynnissä lajin huippuosaajille (toki sillä voidaan myös vaikuttaa suoraan vastustajan sotilas- ja siviili- infrastruktuuriin). Psykologinen toiminta on Sunzille sodankäynnin keskeinen perusta suunnittelusta taistelukentille.

Tähtisen mukaan Sunzin ajattelun ydinkäsite on shi, jonka hän kääntää voimaksi, joka on haarniskoidun nyrkin lisäksi aivoja, ”kenties ennen kaikkea sitä (sotilaallista voimaa) kannatteleva, kanavoiva ja ohjaileva taktinen voima”.

Varsinainen teos jakaantuu 13 lukuun, joissa opastetaan menestyksekästä kenraalia joukkoineen valmistautumaan ja toimimaan erilaisissa tilanteissa omalla ja vieraalla maalla.

Ensimmäisessä ”suunnitelmien laatiminen”-luvussa Sunzi listaa menestyksellisen sodankäynnin viisi välttämätöntä huomioon otettavaa elementtiä: sää, maasto, joukkojen johtaminen, kurinalaisuus ja Dao (Tao) eli tie, jolla on klassisessa kiinalaisessa ajattelussa useita tulkintoja ja käyttöyhteyksiä.   

Keskeistä ovat myös – ja muistetaan että nämä eivät ole seinään pultattuja kategorioita vaan liukuvia, lomittuvia ja muuntuvia käsitteitä – esimerkiksi ajankäyttö, liike, yllätykset, viekkaus, ei-herrasmiesupseerimainen valehtelu tarvittaessa, ja vastakkainasettelut kuten taistelujen välttäminen ja murhaava voima.

Sunzin elementit ovat joustavia ja liikkuvia ajassa, paikassa ja tilanteessa. Hän myös muistuttaa ihmisen perusluonteesta ja piintyneistä ajatustavoista: tyyneyttä ei saa menettää, eikä vanhoja taisteluja saa käydä uudelleen, ellei halua hävitä.

Komentajan on oltava viisas, miehiään arvostava, hyveellinen, rohkea, mutta tarvittaessa myös ankara, lintsarit ovat kuolemanvaaraksi. Sunzin mukaan tarvittaessa kenraalin on myös oltava noudattamatta hallitsijansa ohjeita. Tämä jos mikä ottaa miehestä ja naisesta mittaa.  

Tähtinen on ottanut kirjaan mukaan myös muita Sunzihin liittyviä saman teeman tekstejä.

Sunzilta on lainattu lukuisia tiiviitä aforistisia oppeja, kuten ”sota on huijaamisen taidetta”, tai ”se, joka ennakoi ennakoimatonta, voittaa”. Ja vihollinen tietysti pitää tuntea.

Löytääkö teoksesta avaimenreikänäkymiä nyky-Kiinan johdon ajatteluun? Ainakin Kiinan asevoimat hivuttautuvat vaivihkaa kiistellyille saarille ja luodoille Etelä-Kiinan merellä, samalla kun ne pullistelevat suurta voimaansa Taiwanille.

Ja ainakin itänaapurimme presidentti näyttää lukeneen Sunzinsa. Ilmesty ja toimi ensimmäisenä siellä, missä sinun ei odoteta olevan.