Kiristyvät päästötavoitteet ovat omiaan nostamaan päästöoikeuksien hintoja

Ilmastokokous sivuuttaa päästötavoitteet 8:08
Huomenta Suomen vieraana ilmatieteenvlaitoksen pääjohtaja Juhani Damski ja Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun..

Päästöoikeuksien hintojen nousu saattaa jatkua, kun oikeuksien määrä vähentyy seuraavalla päästökauppajaksolla 2021–2030.

–  Markkinat ovat reagoineet uuteen mekanismiin, joka pienentää päästöoikeuksien määrää, kertoo Energiaviraston markkina-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa.

Myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä odottaa, että päästöoikeuskaupassa tulee lisää painetta hintojen nousulle, jos markkinat saavat signaalin päästötavoitteiden kiristymisestä.

Päästöoikeuskaupassa hiilidioksiditonnin hinta on kohonnut reilusti yli 20 euroon. Hinta mateli pitkään noin 5–6 eurossa ja kävi alimmillaan noin 3 eurossa.

Mitä korkeampi päästöoikeuden hinta on, sitä voimakkaammin se ohjaa yrityksiä vähäpäästöisempään tuotantoon, sillä päästöoikeudet ovat kustannus yrityksille.

Hintaan vaikuttavat monet tekijät

Sinnemaan mukaan päästöoikeuksien hinnat tuskin nousevat enää lyhyellä tähtäimellä, vaan viime viikkojen aikana on esiintynyt pikemminkin alavireisyyttä. Voi myös käydä niin, etteivät päästöoikeuksien hinnat nouse pitemmällä tähtäimelläkään.

Sinnemaa kertoo, että pitemmällä aikavälillä päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten päästöttömän tai vähäpäästöisen sähkön saatavuus.

Jos päästöttömän sähkön osuus nousee, se vähentää päästöoikeuksien kysyntää ja laskee sen myötä hintaa. Päästötöntä sähköä saadaan muun muassa ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloista.

Päästökaupassa yritykset saavat maksutta tai huutokaupan kautta tietyn määrän päästöoikeuksia. Tämän jälkeen päästöoikeuksilla voi käydä vapaasti kauppaa markkinoilla. Päästöoikeuksista pitää olla niukkuutta, jotta järjestelmä toimisi. Järjestelmä on EU:n laajuinen.

Tavoitteita pitäisi kiristää

Leskelän mukaan nykyiset päästöoikeuskiintiöt eivät vastaa sitä tasoa, mihin Euroopan unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa. Vuosille 2040 tai 2050 asetettujen tavoitteiden tulisi olla huomattavasti tiukemmat.

–  Vuoden 2030 tavoitettakin pitäisi kiristää, Leskelä sanoo.

Yritykset voivat Leskelän mukaan vähentää päästöoikeuksien tarvetta muun muassa kehittämällä teknologiaa.

–  Kun tulee uhka kustannusten noususta, yritykset ovat aika veijareita keksimään keinoja vähentää päästöjä, hän sanoo.

Päästöoikeuksia kaipaavat yritykset ovat tyypillisesti energiayhtiöitä tai prosessiteollisuutta kuten terästeollisuutta, joiden päästöt ovat suuret.

–  Suomessa se (päästöoikeuden) hinta on nostanut turpeen käytön kustannusta merkittävästi. Se vastaa suunnilleen sitä, että turpeen vero olisi viisinkertaistunut, Leskelä kertoo. 

Lue myös:

    Uusimmat