Kiirehdittiinkö kunnille liikaa koronatukea? Monella kunnalla käsissään enemmän rahaa kuin ennen kriisiä: "Olisi voitu katsoa rauhassa, kuinka moni tarvitsee ja kuinka paljon"

8:18
Yllättävä tieto: Korona saattoi kohentaa kuntien taloutta, katso Uutisaamun videolta, miten:

Koronaviruspandemia syöksi Suomen kunnat ennennäkemättömään talouskriisiin, josta ei ole paluuta. Näinhän meitä peloteltiin – mutta valtion ripeän reagoinnin ansiosta monella kunnalla menee nyt itse asiassa paremmin kuin ennen koronakriisiä.

– Lyhyellä aikavälillä hallituksen tuet kunnille paransivat kaikkia talouslukuja sekä tältä vuodelta että ensi vuodelta, arvioi asiaa blogissaan esitellyt Tehyn ekonomisti Ralf Sund MTV:n Uutisaamussa.

Sund ei kritisoi valtion toimintaa, sillä hän pitää sitä oikeana politiikkana kriisitilanteessa.

– Kuntien osalta homma meni ehkä hieman liian pitkälle, mutta ne rahathan eivät katoa, ovat veronmaksajien rahoja, Sund jatkaa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunenkaan ei näe toiminnassa syytä kritiikkiin, vaikka osa kunnista saikin tarpeitaan isomman koronatukipotin.

– Nyt tämä toimi niin kuin pitikin, valtion leveämmät hartiat ottaa tätä iskua enemmän vastaan. Jos valtio ei olisi tullut vastaan, kunnat olisivat joutuneet paljon enemmän lomauttamaan, irtisanomaan, lykkäämään investointeja ja tekemään sellaisia toimia, jotka olisivat syventäneet taantumaa.

Karhunen korostaa, että kun kunnat saivat välittömästi tukea, vältettiin velkaantuminen ja kriisiytyminen. Sundin mukaan kunnilla ei olisi ollut rahojen saamiseen kuitenkaan näin iso hoppu.

– Rauhallisen ilmapiirin saamiseksi piti reagoida nopeasti. Mutta tämä olisi voitu katsoa rauhassa tarkkaan, kuinka moni tarvitsee ja kuinka paljon.

– Ei siitä olisi ollut nyt miinuskoroilla haittaa, että kunnat olisivat ottaneet miljardin enemmän lainaa. Kun olisi viestitetty tarkkaan, että te saatte ne rahat, tämä on lyhytaikainen vippi.

Karhunen muistuttaa, ettei yksikään kunta ryve rahassa, sillä edellisillä hallituskausilla valtionosuuksia on kunnilta niistetty miljardeilla. Jos rahaa on nyt käsissä aiempaa enemmän, Karhusen mukaan sitä on mahdollista sijoittaa myös aiemmin sivuutettuihin hankkeisiin, kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

– Koronatukea voi käyttää erittäin heikossa asemassa olevien ihmisten tukeen, Karhunen muistuttaa.

Videolla Sund ja Karhunen pohtivat myös, antoiko koronatuki osalle kunnista nyt vaarallisen hengähdystauon lykätä tarpeellisia kehitystoimia. Karhusen mukaan ongelmissa ovat yhä etenkin isommat kaupungit, jotka tarvitsevat yhä valtion apua peruspalvelujen takaamiseksi.




Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja