Pankeilta hämmentävä ilouutinen, suomalaisyrityksillä on jälleen varaa lyhentää lainojaan: "Tämä vähän yllätti meidät" – kriittiset hetket voivat silti olla yhä edessä | MTV Uutiset
2:09Moni yritys on palaamassa normaalin lainanmaksuun – Seitsemän uutiset perehtyivät aiheeseen lähetyksessään.
Koronakriisi sai keväällä pankit myöntämään yrityksille helpotuksia lainojen maksuun. Lyhennysvapaat alkavat loppua, mutta jatkoa hakevatkin hieman yllättäen vain aniharvat, kerrotaan OP:lta ja Danske Bankista MTV Uutisille.
Kun Suomen koronatilanne synkkeni maaliskuun alussa rajusti, maalailtiin julkisessa keskustelussa kauhukuvia pienten ja keskisuurten yritysten massakonkursseista.
Toistaiseksi laajamittaisilta konkurssiaalloilta on vältytty. Yritykset ovat lomauttaneet työntekijöitä ja hakeneet julkisia tukia.
Pankit tulivat omalta osaltaan keväällä yrityksiä vastaan myöntämällä näille lyhennysvapaita – siis käytännössä lykkäyksiä lainan takaisinmaksuun.
– Me annoimme lykkäyksiä yritysasiakkaille todella paljon. Lähestulkoon kaikki, jotka hakivat lykkäystä keväällä, saivat sen, Danske Bankin yrityspankin johtaja Matti Vainionpää kertoo.
– 99,9 prosenttia hakemuksista hyväksyttiin, Vainionpää kuvailee.
"Uusia hakemuksia ei ole tullut paljoa yhtään"
Moni yritys sai keväällä pankilta lainanmaksuunsa kuuden kuukauden lyhennysvapaan, jonka aikana lainasta on tullut maksaa vain korko- ja käsittelykulut.
Nyt lokakuussa kuusi kuukautta alkaa olla kulunut.
Pankeilta hämmentävä ilouutinen, suomalaisyrityksillä on jälleen varaa lyhentää lainojaan: "Tämä vähän yllätti meidät" – kriittiset hetket voivat silti olla yhä edessä
Korona riesaa yhä ja huolestuttavia talousuutisiakin riittää, mutta pankkien tilikirjoissa on nähtävissä myös valonpilkahdus: vain aniharvat yritykset hakevat jatkoa lainanmaksun joustoihin.
– Uusia lykkäyshakemuksia ei ole tullut paljoa yhtään. Ne ovat yhden, maksimissaan kahden käden sormin laskettavissa, Vainionpää toteaa.
Myös OP:n pk-yritysasiakkaista vastaavan johtaja Heikki Peltolan mukaan tilanne näyttää nyt "hyvin rauhalliselta".
– Tällä hetkellä hyvin pieni osa, sanoisin yksi kymmenestä yrityksestä, joka sai keväällä maksulykkäystä, tulee keskustelemaan jonkinlaisesta jouston jatkotarpeesta, Peltola sanoo.
Lykkäykset osoittautuivat tarpeettomiksi
Keväällä lykkäyshakemuksia tulvi pankkeihin niin, että pahimmillaan palveluissa riitti ruuhkaa.
Nyt kassakriisejä on vältetty, kun yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa, sanotaan pankeista.
Danske Bankin Vainionpään mukaan moni keväällä lyhennysvapaata hakenut yrittäjä on nyt jopa sanonut, ettei lykkäys välttämättä ollutkaan oikeasti tarpeellinen.
Lyhennysvapaita on haettu keväällä varmuuden vuoksi, mutta rahaa onkin riittänyt.
Kokonaisuudessaan tilanne on yllättävä: Danske Bankissa ehdittiin jo varautumaan sihen, että lyhennysvapaita pitäisi myöntää reippaalla kädellä uudelleen.
– Tämä vähän yllätti meidät. Sanoin alaisilleni tuossa kesälomien jälkeen, että soitelkaa nämä asiakkaat läpi, kenelle annettiin lykkäystä, ettei tule samanlaista ruuhkaa kuin keväällä, Vainionpää mainitsee.
Sopeuttamisessa konstit ovat olleet monet, eikä suureen iloon ole sinällään syytä: työntekijöitä on lomautettu, varastoja kutistettu ja liiketoimintaa mietitty uudelleen.
Yrityksille on myönnetty historiallisen suuria määriä julkista tukirahaa, ja monen pienen yrityksen omistaja on myös lisännyt omia panostuksiaan päästäkseen synkimmän korona-alhon yli.
– Yritykset itse ovat olleet tosi vastuullisia tässä kohdassa, ja myös maksukulttuuri pankkeihin ja velkojiin päin on pysynyt tosi hyvänä, OP:n Peltola kehuu.
Horisontissa yhä tummia pilviä
Kuten koronavuoden aikana on ehditty toistella, tulevaisuus on edelleen hämärän peitossa.
Finnveran tuoreen katsauksen mukaan uusien lyhennysvapaiden tarve tulisi kasvamaan lähikuukausina ja kriittisten hetkien olevan edessä monella yrityksellä alkuvuonna 2021.
Sekä OP että Danske Bank ovat edelleen valmiita myöntämään joustavasti lyhennysvapaita, mikäli koronatilanne pahenee ja talous ajautuu kevään kaltaiseen syöksykierteeseen.
– Olemme edelleen erittäin valmiita joustamaan ja saattamaan yritysasiakkaita heikon tilanteen yli, edellyttäen, että meillä on yhteinen näkemys elinkelpoisuudesta, Peltola muotoilee.
– Olemme valmiita. Kun tilanne pitkittyy, [myöntäviä] päätöksiä ei ehkä tule niin automaattisesti kuin keväällä, kun käytännössä jokaiselle hakijalle myönnettiin lykkäystä. Nyt katsotaan yrityksen näkymiä varmaan vähän pidemmälle, Vainionpää arvioi.
Ravintoloitsijat eivät halua ottaa lainaa
Taloudellisella vaaravyöhykkeellä ovat tällä hetkellä esimerkiksi monet ravintolayrittäjät, joiden toimintaa hallitus on joutunut koronasyistä rajoittamaan.
Pienten ravintoloiden pyörittäjät eivät kuitenkaan usein halua hakea lainaa pankista.
– Kun meillä on pari ravintolaomistajaa asiakkaana, he ovat sanoneet, etteivät he halua ottaa lainaa tässä kohtaa. Ennemmin he laittavat lapun luukulle kuin ottavat lisää velkaa, Vainionpää sanoo.
Toisaalta ravintola-alalla on kyetty myös uusiutumaan ja tekemään muutoksia liiketoimintaan. Noutoruoan myyminen voi OP:n Peltolan mukaan jatkossa olla ravintoloille paikan päällä myytävien aterioiden vertainen taloudellinen kivijalka.
– Tässä on huomattava määrä sellaista menestystarinaa, jota varmaan kirjoitetaan tämän kriisin jälkeen myöskin. Sen nimi on ainoastaan, että 'nyt oli pakko muuttua', Peltola lausuu.
Juttua korjattu kello 15.10. kello 9.19: OP:lta kommentit on antanut Heikki Peltola, ei Matti Peltola.
