Kiinteistöliitto selvitti: Toiminnantarkastaja lisää luottamusta taloyhtiössä

Kiinteistöliiton tuore selvitys osoittaa, että taloyhtiöt valitsevat osakkeenomistajien turvaksi kohtuullisesti toiminnantarkastajia. Kyselyyn vastanneista 800 liiton jäsentaloyhtiöstä 54 prosentilla on toiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastus on asunto-osakeyhtiössä ja rekisteröidyissä yhdistyksissä vuodesta 2010 alkaen käytössä oleva yhteisön talouden ja hallinnon tarkastusmenetelmä, jonka tarkoituksena on korvata entinen maallikkotilintarkastajien suorittama ei-ammattimainen tilintarkastus. Tällaisen maallikkotarkastajan uusi nimitys on toiminnantarkastaja. Kiinteistöliitto muistuttaa, että ammattitilintarkastajan lisäksi taloyhtiöiden etu on valita toiminnantarkastajaksi osakas, jolla on sellaista tietoa, jota ei voida papereiden perusteella tietää tai havaita. Esimerkiksi muualla asuva ammattitilintarkastaja ei voi tietää, onko hankittu lumilinko taloyhtiön käytössä.

– Lukumäärä on ilahduttava, mutta taloyhtiön toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi se saisi olla huomattavasti korkeampi, toteaa pääekonomisti Jukka Kero.

"Kun hallinnon toimintaa seurataan, vältytään turhilta epäilyiltä"

Suomessa on 85 000 taloyhtiötä, joista jokaista toiminnantarkastus koskee.

– Isommankin taloyhtiön kannattaa valita aina sekä tilin- että toiminnantarkastaja. Talossa asuvilla henkilöillä on ulkopuolista tilintarkastajaa paremmin mahdollisuus todentaa esimerkiksi, että tietyt korjaustyöt tai hankinnat on tehty, Kero kuvaa.

Kiinteistöliiton kysely osoitti, että toiminnantarkastus on otettu taloyhtiöissä hyvin vastaan ja sen koetaan hyödyttävän yhtiöitä ja tuovan läpinäkyvyyttä yhtiöiden toimintaan. 70 prosenttia vastaajista koki toiminnantarkastajan löytämisen helpoksi.

– Kun taloyhtiössä on joku, joka seuraa hallinnon toimintaa, vältytään turhilta epäilyiltä, jotka voivat konkretisoitua tilinpäätösyhtiökokouksessa railakkaina riitoina. Pahimmassa tapauksessa toiminnantarkastajan ja tilintarkastajan puuttuminen taloyhtiössä voi johtaa epäselvyyksien selvittämiseksi jälkikäteiseen erityistilintarkastukseen, joka on kallis, Kero muistuttaa.

Pelkästään toiminnantarkastajan oli valinnut 23 prosenttia yhtiöistä. Lain mukaan pelkän toiminnantarkastajan voi valita alle 30 huoneiston taloyhtiöt. Toiminnantarkastajan valinta onkin pienissä yhtiöissä tyypillisempää. Alle kymmenen huoneiston yhtiöistä 72 prosenttia ilmoitti kyselyssä valinneen toiminnantarkastajan. Yli 30 huoneiston yhtiöissä osuus jäi 40–50 prosentin tienoille.

Vaikka välitöntä velvollisuutta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ei asunto-osakeyhtiölain muutos mukanaan tuonut, vastaajayhtiöistä 44 %:ssa yhtiöjärjestys päivitetty vastaamaan nykyistä lakia.

Toiminnantarkastajat on valittu pääosin taloyhtiön sisältä

Toiminnantarkastaja halutaan valita pääosin taloyhtiön sisältä. Nähdään, että talon osakas tai asukas tuntee yhtiön asiat parhaiten ja on siten kykenevin niitä toiminnantarkastuksessa tarkastelemaan. Suurimmassa osassa, 68 prosentissa yhtiötä toiminnantarkastajaksi löytyi helposti yksi ehdokas – viidessä prosentissa yhtiöitä toiminnantarkastajasta äänestettiin useamman ehdokkaan väliltä. Vastaajayhtiöistä 12 prosenttia ei ole löytänyt toiminnantarkastajaa omasta yhtiöstä, vaan tarkastaja on etsitty yhtiön ulkopuolelta.

Toiminnantarkastajan tiedonsaantioikeus on toiminut vastaajien mielestä erittäin hyvin. Tätä mieltä oli 90 prosenttia vastaajista. Vain noin viidessä prosentissa vastauksia oli mainintoja isännöitsijän tai hallituksen toimien aiheuttamista hankaluuksista toiminnantarkastuksen suorittamisessa. Kyselyyn vastanneen 45 toiminnantarkastajan mielestä tiedonsaantioikeus on toiminut hieman keskiarvotuloksiin verrattua huonommin, mutta heilläkin hyvin toimineiden tapausten osuus oli korkea, 75 prosenttia.

Alle kolmannekselle toiminnantarkastajia maksetaan palkkioita

Palkkiota toiminnantarkastajalle maksetaan vain hieman alle 30 prosenttia vastaajayhtiöistä. Pienemmissä yhtiöissä maksetaan harvemmin kuin isoissa. Toiminnantarkastajan palkkiossa on paljon vaihtelua yhtiöstä toiseen: useissa yhtiöissä toiminnantarkastajan palkkio rinnastetaan hallituksen palkkioihin. Rahalliset palkkiot vaihtelivat 50–500 euroon, keskiarvon ollessa noin 200 euroa.

Toiminnantarkastuksesta toivotaan koulutusta

Vastaajat toivoivat laajempaa koulutusta toiminnantarkastajille. Koulutuksen tavoitteena olisi saada useammat kiinnostumaan toiminnantarkastuksesta sekä varmistaa, että toiminnantarkastaja on kykenevä lukemaan tilinpäätöstä ja ymmärtää asunto-osakeyhtiölain perusteet. Toivottavaa olisi myös, että toiminnantarkastuskertomukset olisivat edes jossain määrin standardoituja ja että toiminnantarkastuksen laajuuteen olisi ohjeistusta.

Pysy ajan tasalla asuntoasioista – tykkää Jokakodista Facebookissa!

Myy tai vuokraa asuntosi Jokakoti.fi:n avulla!

Lue myös:

MTV3/Jokakoti

Lähteet: STT, Wikipedia.org

Kuvat: Colourbox, kuvien henkilöt eivät liity juttuun