Yli kymmenen prosentin kasvulukujen aika Kiinassa on pysyvästi ohi. Nyt sekä maan väestö että hallitseva kommunistinen puolue joutuvat tottumaan ”uuteen normaaliin”.
Se tarkoittaa joidenkin arvioiden mukaan jopa vain viiden prosentin vuosikasvua.
Talouskasvun ja yhteiskunnallisen vakauden välinen yhteys on äärimmäisen vahva, ja nyt kommunistinen puolue joutuu vähitellen oikeuttamaan asemansa muilla tavoin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Teemu Naarajärvi.
– Presidentti Xi Jinpingin viimeaikaiset ulostulot muun muassa ideologiassa, ulkopolitiikassa ja korruptiossa liittyvät siihen, miten puolueessa reagoidaan talouden hidastumiseen.
Kiina on ollut aggressiivinen lähialueillaan ja kiistelee esimerkiksi alueista Etelä-Kiinan merellä. Xi on myös käynyt näyttävää kampanjaa korruptoituneita virkamiehiä kohtaan ja toisaalta saanut sen avulla kansansuosiota, toisaalta keskittänyt valtaansa.
Ailahtelu maan rahoitusmarkkinoilla on toinen sisäistä epävakautta luova asia. Neljä viidesosaa osakekaupasta on yksityisten sijoittajien käsissä, ja esimerkiksi monet eläkeläiset ovat sijoittaneet säästöjään. Aiemmin käytännössä ainoat sijoituskeinot ovat olleet joko kiinteistöt tai pankkitalletukset.
Kansainvälisessä mediassa on spekuloitu, että viimeisen puolen vuoden aikana nähdyistä pörssimokista seuraisi henkilövaihdoksia, ja esimerkiksi arvopaperivalvoja CSRC:tä johtava Xiao Gang olisi saamassa potkut. Jopa taloudesta nimellisesti vastaava pääministeri Li Keqiang olisi joutumassa syrjään ensi vuoden puoluekongressissa.