Kiinan "perässähiihtäjän etu" maailmantaloudessa on hiipunut, arvioi Suomen Pankki. Maailman toiseksi suurin talous jatkaa hidastuvan kasvun ladulla.
Maailman toiseksi suurimman talousmahdin Kiinan talouskasvu jatkaa hidastumistaan vuosina 2024–2026, ennakoi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit tuoreessa ennusteessaan.
Ennusteen mukaan Kiinan bruttokansantuotteen (bkt) kasvu jää tänä vuonna noin 4 prosenttiin.
– Kiinan talouskasvu on tänä vuonna hidastunut edelleen sekä rakenteellisten että syklisten tekijöiden vuoksi. Viranomaiset ovat käynnistäneet tukitoimia talouden vahvistamiseksi ja taloudessa olevien ongelmien korjaamiseksi. Vaikuttaa siltä, etteivät toimet ole riittäviä pysäyttämään talouskasvun hidastumista, sanoo tiedotteessa Bofitin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.
Ensi vuonna kasvun odotetaan olevan noin 3,5 prosenttia, ja vuonna 2026 se olisi hidastumassa 3 prosentin paikkeille. Näihin lukuihin kasvuvauhti tasaantuu Bofitin mukaan pidemmäksi aikaa.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kiinan bkt kasvoi virallisten lukemien mukaan 5,3 prosentilla vuotta aiemmasta. Toisella neljänneksellä kasvu hiipui 4,7 prosenttiin ja kolmannella neljänneksellä 4,6 prosenttiin.
Lue myös: Stubbin Kiinan-vierailun anti: Suomi viisumivapauden piiriin, kanoille lentolupa Kiinaan
Todellinen keitys ilmoitettua hitaampi?
Bofitin laskema vaihtoehtoinen arvio bkt:n kehityksestä viittaa siihen, että todellinen kasvu tänä vuonna on saattanut olla selvästikin hitaampaa kuin Kiinan ilmoittamat luvut. Ennusteen mukaan Kiinan nopean talouskasvun aikakausi on väistymässä ja maan talous on hidastumassa suurin piirtein maailmantalouden keskimääräisen kasvuvauhdin tasolle.
– Valtavan suurelle ylemmän keskitulotason taloudelle, kuten Kiinalle, 3 prosentin talouden kasvu on hyvä lukema, tiedotteessa kerrotaan.
– Täytyy muistaa, ettei kasvun hidastuminen ole mitenkään ihmeellinen tai erikoinen asia. Samaa on nähty muissakin Aasian nousevissa talouksissa aikaisemmin, Etelä-Koreassa ja Japanissa se hidastui vastaavalla tavalla kuin Kiinassa nyt, Kaaresvirta sanoi tiedotustilaisuudessa.
Luottamus talouteen pohjamudissa
Syinä kasvun hidastumiselle pidetään Kiinan talouden rakenteellisia ongelmia, kuten työikäisen väestön vähenemistä, resurssien haaskausta ja hidasta kulutusvetoiseen kasvumalliin siirtymistä.
Kiinan talous on edelleen poikkeuksellisen investointivetoinen mihin tahansa muuhun talouteen verrattuna, sillä investoinnit ovat yli 40 prosenttia maan bkt:stä. Bofitin Kaaresvirran mukaan Kiinan investointivetoinen kasvumalli on tiensä päässä.
– Kiinassa on paljon rakenteellisia tekijöitä, joita ei pysty nopealla aikataululla korjaamaan, ja joitakin ei pystytä korjaamaan yhden ihmisen eliniän aikana, sanoi Kaaresvirta.
Hänen mukaansa Kiinan "perässähiihtäjän etu" maailmantaloudessa on hiipunut.
– Kiina ei voi enää kasvaa kopioimalla. Helpot keinot on käytetty, ja nyt pitäisi tehdä hankalampia päätöksiä, joita ei ole saatu tehtyä. Markkinavetoiset uudistukset ovat edenneet hyvin hitaasti (presidentti) Xi Jinpingin aikakaudella.
Lue myös: Lumi ja Pyry jättivät hyvästit suomalaisille: "Kaikkemme olemme yrittäneet, että pandat jäisivät"
Suomen Pankin mukaan merkittäviä toimia talouden rakenteen tasapainottamiseksi ei ole tehty, vaikka kiinalaispäättäjät ovatkin vuosien varrella tunnustaneet tämän tarpeen. Rakenteellinen ongelma on kostautunut Kiinalle viime vuosina, kun taloudelle erittäin merkittävä kiinteistörakentaminen on supistunut jo kolmen vuoden ajan.
– Kiinteistömarkkinoiden romahdus on edelleen jatkunut. Kiina on yrittänyt pysäyttää sen jo kaksi vuotta, mutta silti romahdus on jatkunut erittäin nopeasti, Kaaresvirta sanoi.
Kiinan kotitalouksien luottamus talouteen on painunut pohjamutiin, Bofitin raportissa kerrotaan. Talouden ankkurina toimivaa luottamusta ovat nakertaneet muun muassa työmarkkinoiden tilanne, tuoreessa muistissa olevat tiukat koronarajoitukset sekä sananvapauden jatkuva kaventaminen. Erittäin korkealla pysynyt nuorisotyöttömyys heittää niin ikään varjonsa talouden ylle.
Kiinan työmarkkinat ovat yksi talouden osa, josta ulkopuolisten tarkkailijoiden on vaikea saada luotettavaa tietoa.
– Kiina julkaisee joitain tilastoja, mutta ne ovat vähän arveluttavia, Kaaresvirta sanoi tiedotustilaisuudessa.
Lue myös: Näitä tietoja Kiina ei halua julkaista – tässä on maan miljardöörien rikkain kärki
Provinsseissa podetaan talousahdinkoa
Ennusteeseen kerrotaan liittyvän paljon epävarmuutta, ja nykyistä voimakkaamman elvytyksen seurauksena kasvu voi olla myös odotettua vahvempaa.
Kiinan mahdollisuuksia suurempaan elvyttämiseen kuitenkin epäillään, koska talous on jo ennestään alijäämäinen.
– Yleensä (Kiinan) alueet ovat hoitaneet elvytystoimet, ja alueiden taloustilanne on nyt todella heikko, Kaaresvirta sanoi.
Kiinan nykyinen finanssipolitiikka ei Bofitin mukaan vaikuta kestävältä, koska mallissa keskushallinto ja alueet keräävät yhtä paljon tuloja, mutta alueiden vastuulla on valtaosa menoista.
Kiinan julkisen talouden tilanne on ulkopuolisten arvioiden suurimpia kysymysmerkkejä, sillä Kiina paljastaa asiasta vain vähän.
– Meillä on hirveän huonosti julkisia tilastoja julkisen talouden tilasta. Kiinan viralliset tilastot kertovat vain osan julkisen talouden aktiviteetista ja velasta, kertoi tiedotustilaisuudessa Bofitin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen.
Kiinan raportoimasta julkisesta velasta suurin osa on alueiden vastuulla ja pienempi osuus keskushallinnolla. Kiinan aluehallintojen velan todellinen määrä kuitenkin tunnetaan huonosti, sillä niillä arvellaan olevan paljon budjettien ulkopuolista piilovelkaa.
– Alueiden budjetin ulkopuolisesta velasta on hirveän huonosti saatavilla tietoja, ei ole mitään julkista arviota tämän velan määrästä, Nuutilainen kertoo.
Nuutilaisen mukaan selvää on kuitenkin se, että alueiden tulot eivät missään määrin kata niiden menoja, ja viime vuosina niiden alijäämä on vain kasvanut. Kiinan aluehallinnot ovat paikanneet alijäämäänsä rakennusmaan myynnillä, mutta sen arvo on romahtanut viime vuosina.
Bofitin mukaan vuonna 2023 missään Kiinan provinssissa menot eivät kattaneet tuloja, mutta alueelliset erot olivat suuria. Vauraalla itärannikolla alijäämät ovat verrattain pieniä.
Kiinan ulkosuhteet pysyvät vaikeina
Kuluvan vuoden valopilkkuja Kiinalle on ollut vahvasti kasvanut tavaravienti. Vaikka kiinalaistuotteisiin kohdistuu entistä enemmän rajoitteita kuten tulleja länsimaissa, Bofit odottaa toimien vaikutuksen Kiinan vientiin jäävän vähäiseksi.
Tutkimuksissa on todettu, että kiinalaistuotteita liikkuu länsimaihin yhä enemmän kolmansien maiden kautta kahdenvälisten suhteiden kiristymisestä ja rajoitteista huolimatta.
Poikkeuksellisena Suomen Pankki pitää sitä, että Kiinan viennin kasvu on ollut paljon nopeampaa kuin tuonnin.
– Kiinassa ei ole tapahtunut tällaista, että vienti kasvaisi nopeasti mutta tuonti ei, yleensä ne ovat kulkeneet käsi kädessä, Kaaresvirta sanoi.
Bofit näkee myös positiivista virettä joissakin talousuudistuksissa.
Kiina on esimerkiksi vihdoinkin päättänyt nostaa eläkeikäänsä, mitä oli odotettu jo pitkään eliniänodotteen jatkuvan kasvun ja väestön nopean ikääntymisen vuoksi.
Uudistus etenee siten, että vuonna 2040 miesten eläkeikä on 63 vuotta entisen 60:n sijaan ja naisten alasta riippuen joko 58 tai 55 vuotta nykyisten 55:n ja 50:n sijaan.
Kiinan kansainvälisten suhteiden ennakoidaan pysyvän kiristyneinä ainakin vuoteen 2026 asti, ja ne saattavat jopa heiketä merkittävästi nykyisistä.
Kiinan taloudellisten tilastojen epävarmuutta on Bofitin mukaan lisännyt vallan keskittyminen yhdelle ihmiselle Xi Jinpingin valtakaudella, mikä lisää virheiden mahdollisuutta.
Kiinan viranomaisilla on Suomen Pankin mukaan suuri paine näyttää poliittisten tavoitteiden mukaisia talouden kasvulukuja.