Kiina teki viimeisen ydinkokeensa

Kiina teki aiempien ydinkokeiden tapaan myös tämän kokeensa Lop Norin autiomaassa Luoteis-Kiinassa. Viimeksi tällä alueella tehtiin ydinkoe 8. kesäkuuta. Sen jälkeen Kiina ilmoitti tekevänsä vielä yhden kokeen, jonka kuitenkin odotettiin tapahtuvan vasta elokuussa.

Australian maantieteen tutkimuslaitos ilmoitti, että maanalaisen räjäytyksen vahvuus oli yhdestä viiteen kilotonnia ja voimakkuus noin 4,3 richteriä. Tutkimuslaitoksen mukaan maanantaina tehty räjäytys oli ainakin 45. koe, jonka Kiina on suorittanut Lop Norissa vuodesta 1964 alkaen.

Myös Suomen seismografiasemat havaitsivat maanantaina seismisen tapauksen, joka sijoittui Kiinan ydinkoealueelle. Helsingin yliopiston seismologian laitoksen mukaan räjähdys tapahtui kello 04.49 Suomen aikaa ja sen voimakkuus oli 4,5 richteriä.

Aasian ja Oseanian valtiot kritisoivat Kiinaa

Japanin pääministeri Ryutaro Hashimoto ilmoitti tänään olevansa pettynyt siihen, että Kiina suoritti kokeensa, ja sanoi toivovansa, että tämä koe oli viimeinen. Myös Etelä-Korea piti valitettavana Kiinan ydinkoetta ja kehotti Kiinaa kunnioittamaan lupaustaan lopettaa kokeet 30. heinäkuuta lähtien.

Australia esitti Kiinalle vastalauseen maan viimeisimmän ydinkokeen vuoksi. Pääministeri Alexander Downer sanoi, että Australia tekee kaiken voitavansa, jotta ydinkokeet kieltävä sopimus tulisi voimaan mahdollisimman pian. Uuden-Seelannin pääministeri Jim Bolger puolestaan totesi, että Kiinan ydinkoe oli erityisen suuri pettymys, sillä se tehtiin täsmälleen samana päivänä kun ydinkoekieltoneuvottelut jatkuivat Genevessä.

Ranska, joka hiljattain joutui kiivaan kansainvälisen kritiikin kohteeksi tehtyään useita ydinkokeita, otti Kiinan ilmoituksen lopettaa kokeet tyytyväisyydellä vastaan.
-Ranska on tyytyväinen Kiinan ilmoituksesta lopettaa kokonaan kaikki ydinkokeet 30. heinäkuuta alkaen, totesi Ranskan ulkoministeriön tiedottaja Jacques Rummelhardt.
Ranska lopetti omat ydinkokeensa Tyynellämerellä tammikuussa ja on siitä lähtien kampanjoinut ydinkoekiellon puolesta.

Myös Yhdysvallat pahoitteli ydinkoetta, mutta toivotti samalla tervetulleeksi Kiinan päätöksen lopettaa kokeet. Valkoisen talon antaman tiedotteen mukaan kansainvälisen yhteisön pitää nyt nopeasti päästä yhteisymmärrykseen kaikki ydinkokeet kieltävästä sopimuksesta ja saada se allekirjoitetuksi.

Geneven neuvotteluista odotetaan vaikeita

Samaan aikaan Genevessä alkoi ydinkokeet kieltävään sopimukseen tähtäävien neuvottelujen loppurutistus. Neuvotteluihin osallistuu kaikkiaan 61 maata, joiden joukossa ovat kaikki viralliset ydinasevaltiot - Kiina, Yhdysvallat, Englanti, Venäjä ja Ranska. Alustavia neuvotteluja on käyty Genevessä lähes kolme vuotta.

Kiina oli ennen tätä päivää ainoa viidestä tunnetusta ydinasemaasta, joka ei ollut ilmoittanut lopettaneensa ydinkokeita. Vaikka kaikki viisi ydinasevaltaa ovat nyt ilmoittaneet lopettavansa ydinkokeet tiedetään, että Intialla, Pakistanilla ja Israelilla joko on ydinaseita tai mahdollisuus tarpeen vaatiessa nopeasti rakentaa sellainen.

Intiaa pidetään yhtenä sopimuksen suurimpana vastustajana. Intia on ilmaissut tyytymättömyytensä sopimusluonnokseen sanoen, ettei se ole tasapuolinen. Intia on kritisoinut luonnosta myös siitä, että siinä ei ole selkeää aikataulua ydinasevalloille ydinaseista luopumiseksi. Myös sopimuksen täytäntöönpanosuunnitelmissa on Intian mielestä puutteita.

YK-lähteiden mukaan neuvotteluista ei ole odotettavissa helppoja eikä nopeita, mutta toisaalta aikaa ei ole hukattavaksi, sillä sopimusluonnos pitäisi olla allekirjoittamista valmis vielä tänä vuonna. Käytännössä sopimus, jonka tekstin suurin osa neuvotteluihin osallistuneista maista on hyväksynyt, on voimassa sen jälkeen kun viralliset ydinasevallat sekä Intia, Pakistan ja Israel ovat ratifioineet sen.

Ydinkokeita tehty yli 2 000

Sen jälkeen kun Yhdysvallat toisen maailmansodan lopussa kehitti atomipommin, ydinkokeita on tehty yli 2 000 - ilmakehässä, maan alla tai vedessä. Jos neuvottelupöydässä oleva sopimus saadaan voimaan, tarkoittaa se sitä, että myös maan alla tehtävät ydinkokeet kielletään.

Ilmakehässä, avaruudessa ja veden alla tehtävät kokeet kiellettiin vuonna 1963, jolloin Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Britannia pääsivät sopuun osittaisesta ydinkoekiellosta. Sopimukseen pääsyä auttoi se, että sekä Moskovassa että Washingtonissa ymmärrettiin, kuinka lähellä maailma oli ydintuhoa Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962.
(STT-Reuter-AFP)