Väestöliitto aikoo paneutua alkuvuodesta ei-kaupallisten sijaissynnytysten mahdollisuuksiin lainsäädännössä. Liitto aikoo aloittaa jäsenjärjestöjensä kanssa keskustelun aiheesta.
Selvityksen tekeminen tämänkaltaisten sijaissynnytysten edellytyksistä ja mahdollisuuksista on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Väestöliitto antoi oman lausuntonsa asiasta torstaina ja on halukas myös yhteistyöhön hallituksen kanssa.
Sijaissynnytyksiin liittyvän lainsäädännön tarkastelu on Väestöliiton toimitusjohtajan Eija Koivurannan mukaan ajankohtaista, koska vuoden 2007 hedelmöityshoitolain voimaan tultua myös avioliittoa, perhettä ja lapsia koskeviin lakeihin on tehty paljon muutoksia.
– Lääketieteellisillä perusteilla, esimerkiksi naisen kohdun puuttumisen vuoksi, sijaissynnytyksiä toivovia on arvioitu olevan 5–10 vuodessa. Koska sijaissynnytykset eivät ole nykyisin Suomessa sallittuja, tilastoa hoitoa toivovista ei kerry, Koivuranta sanoo.
Lue myös: Suomalainen Kirsi löysi sijaissynnyttäjän Yhdysvalloista – ylilääkäri vaatii lailliseksi Suomessakin
Hedelmöityslakia seurasi täyskielto
Ennen hedelmöityshoitolain voimaantuloa vuonna 2007 Väestöliiton lapsettomuusklinikalla toteutettiin 12 sijaissynnytystä. Sijaissynnyttäjä oli yleensä jommankumman lasta haluavan puolison lähiomainen, eikä sijaissynnyttäjille maksettu palkkiota. Kaikki synnytykset onnistuivat hyvin.
Väestöliitto kannatti jo nykyisen hedelmöityshoitolain valmistelun yhteydessä sijaissynnytysten sallimista vastaavissa tapauksessa, jos nainen on kyvytön saamaan lasta lääketieteellisellä perusteella.
– Toive omasta geneettisestä lapsesta on perustavaa laatua oleva elämän kysymys. Kun sijaissynnytys on lääketieteellisesti mahdollinen ja sen toteuttamisesta on Suomessakin 2000-luvun alun kokemuksia, on hyvä, että sen sallimista selvitetään osana hedelmöityshoitoja, Koivuranta toteaa.