Asiantuntijat esittävät lievennyksiä abortin ehtoihin: "Laki raskaudenkeskeytyksestä tarvitsee päivitystä"

Allekirjoittajat kysyvät esimerkiksi, tarvitaanko keskeytykseen yhä kahden lääkärin hyväksyntä gynekologisine tutkimuksineen. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa abortin saa raskauden alkupuolella omasta pyynnöstä.

Vuonna 1970 säädetty laki oli edistyksellinen, ja monet sen tavoitteet ovat toteutuneet. Aborttien määrä on vähentynyt niin, että keskeytyksiä tehdään vuosittain alle 10 000 ja hoitoon hakeudutaan varhaisraskaudessa.

– Voi kysyä, miksi pitäisi korjata toimivaa järjestelmää. Mutta kun maailma ympärillä muuttuu, lakikin voi muuttua. Se ei ehkä ole helppoa, mutta asiasta pitäisi ainakin voida keskustella, summaa Helsingin yliopiston professori ja raskaudenkeskeytyksiä koskevan Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Oskari Heikinheimo.

Nykylaki vuodelta 1970 säädettiin ajatellen sairaalassa tehtävää kirurgista keskeytystä. Sen jälkeen toimenpide on merkittävästi muuttunut, ja lähes kaikki abortit tehdään jo lääkkeillä raskauden alussa.

Asiointia monella luukulla

Laki vaatii abortille edelleen perusteen. Yli 92 prosentissa se on sosiaalinen. Kannanotossa kysytään, eikä jo naisen pyyntö kerro samaa: hän ei koe raskautta elämäntilanteessaan mahdolliseksi.

Nykylaki myös edellyttää, että keskeytyksiä voi tehdä vain sairaaloissa. Palvelujen hajauttaminen perus- ja erikoissairaanhoitoon voi kannanoton mukaan olla karhunpalvelus palveluja eniten tarvitseville.

Nykyisin perusterveydenhuolto vastaa ensikäynnistä sekä jälkitarkastuksesta, jonka toteutuminen on heikkoa, huomauttaa Käypä hoito -työryhmän jäsen, dosentti ja ehkäisyneuvonnan vastuulääkäri Satu Suhonen Helsingin kaupungista.

– Koska keskeytyksen taustalla useimmiten on huonosti toteutunut ehkäisy, olisi järkevämpää keskittää samaan yksikköön keskeytysten lääkkeellinen hoito kaikkine vaiheineen, mukaan lukien keskeytyksen jälkeisen ehkäisyn suunnittelu ja toteutus.

Suhonen tarkentaa, että yhdeksän raskausviikon jälkeen ja erityistapauksissa keskeytykset hoidettaisiin jatkossakin sairaaloissa.

– Lakimuutoksella saataisiin sujuvoitettua varhaisraskauden keskeytyksen hoitokäytäntöjä niin, että potilaiden ei tarvitse asioida monella luukulla, Heikinheimo huomauttaa.

Keskeytyksiä myös perhesuunnitteluneuvoloissa?

Ranskassa gynekologit voivat hoitaa lääkkeellisiä raskauden keskeytyksiä omilla vastaanotoillaan. Tämänkaltaista ratkaisua ei kuitenkaan ehdoteta, vaan asiantuntevia avoterveydenhuollon yksiköitä.

– Tällaisissa paikoissa tarvitaan riittäviä resursseja, kiinnostusta ja totta kai gynekologista ja alkuraskauden diagnostiikan osaamista. Kyseeseen voivat tulla sairaaloiden lisäksi riittävän suuret avohoidon yksiköt kuten perhesuunnitteluneuvolat, joissa voi tehdä ultraäänitutkimuksia, Heikinheimo sanoo.