Alice synnyttäisi ystävänsä lapsen, jos laki sallisi sen – ”Haluan antaa saman mahdollisuuden perheeseen kuin minulla on”

Huomenta Suomessa keskiviikkoaamuna vieraillut Alice Rodriques haluaisi toimia sijaissynnyttäjänä ystävälleen, joka ei voi saada lapsia.

– Se lähtee ihan puhtaasta auttamisen halusta. Olen vuosia seurannut ystäväpariskuntani lapsettomuutta, ja haluaisin antaa heille samanlaisen mahdollisuuden perheeseen ja lapseen kuin minulla on, neljän lapsen äiti Rodriques kertoi lähetyksessä.

Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiottujen vanhempien sukusoluista tehdään hedelmöityshoidoilla alkio, joka siirretään kolmannen osapuolen eli sijaissynnyttäjänä toimivan henkilön kohtuun. Sijaissynnyttäjä kantaa lasta raskauden ajan, minkä jälkeen lapsi annetaan aiotuille vanhemmille, jotka siis usein ovat myös lapsen biologisia vanhempia.

– Joka vuosi 10–15 naista diagnosoidaan syntymästä saakka kohduttomaksi. Sen lisäksi lähestulkoon 2 000 hedelmällisessä iässä olevaa naista menettää kohdun joko syövän, endometrioosin tai synnytyksen komplikaatioiden vuoksi. Tämä on varmasti ensisijainen ryhmä, jota sijaissynnytys hyödyttäisi ja jotka hakeutuisivat sijaissynnytyshoitoihin, jos se olisi Suomessa sallittua, kohduttomille naisille perustetun Kohtuuttomat ry:n puheenjohtaja Tanja Tulonen kertoi Huomenta Suomessa keskiviikkoaamuna.

"Heillä on ihan yhtälainen oikeus olla äiti"

Sijaissynnytykseen tähtäävät hedelmöityshoidot kiellettiin Suomessa vuonna 2007.

– Ikävintä tässä on, että parit ovat joutuneet lähtemään ulkomaille epävarmoihin olosuhteisiin hedelmöityshoitoihin – tai pahimmassa tapauksessa jopa kaupallisiin sijaissynnytysjärjestelyihin, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole ollut, Tulonen selittää.

Tulonen kertoo kuuluneensa itsekin näihin lähtijöihin.

– Tällä tietämyksellä, mikä minulla tällä hetkellä on kaupallisista sijaissynnytysjärjestelyistä ulkomailla, en suosittele ulkomaille lähtemistä kenellekään. Toivon todellakin, että Suomessa saataisiin sijaissynnytyslaki siihen malliin, että nämä hoidot pystyttäisiin tekemään Suomessa turvallisissa olosuhteissa.

– Suomessa on jo kokemusta sijaissynnytyshoidoista noin 20 pariskunnan osalta ennen vuotta 2007, ja sitä kautta syntyi yli kymmenen lasta.

Toukokuussa Eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetty seminaari sijaissynnytyksestä nosti Tulosen toiveita siitä, että ensi syksynä sijaissynnytyksien sallimista alettaisiin viedä aktiivisemmin eteenpäin.

– Suomessa on niin paljon naisia, jotka eivät voi olla raskaana, ja heillä on ihan yhtälainen oikeus olla äiti, Rodriques vetoaa.

Tulonen arvelee, että kielteinen asenne sijaissynnytyksiä kohtaan kumpuaa tietämättömyydestä. Rodriqueskin kertoo kohdanneensa ennakkoluuloja.

– Lähinnä sellaisia, että miten voin antaa lapsen pois, sehän on sinun lapsi. Olen sitten joutunut selittämään, että ei se geneettisesti olisi minun lapsi. Minä olisin vain se, kuka on raskaana, eihän se olisi minun lapsi, Rodriques sanoo.

– Virallisten tutkimusten perusteella sillä ei ole vaikutusta lapsen kehitykseen, että hänet synnytyksen jälkeen annetaan aiotuille vanhemmille, Tulonen huomauttaa.