Jos naisella ei ole kohtua, hän ei voi kantaa eikä synnyttää lasta. Joku muu voi kuitenkin tehdä sen hänen puolestaan, ja silloin puhutaan sijaissynnytyksestä. Jos sijaissynnytykset laillistettaisiin Suomessa, Alice Rodriqueskin pystyisi auttamaan lapsetonta ystäväpariskuntaansa.
Huomenta Suomessa keskiviikkoaamuna vieraillut Alice Rodriques haluaisi toimia sijaissynnyttäjänä ystävälleen, joka ei voi saada lapsia.
– Se lähtee ihan puhtaasta auttamisen halusta. Olen vuosia seurannut ystäväpariskuntani lapsettomuutta, ja haluaisin antaa heille samanlaisen mahdollisuuden perheeseen ja lapseen kuin minulla on, neljän lapsen äiti Rodriques kertoi lähetyksessä.
Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiottujen vanhempien sukusoluista tehdään hedelmöityshoidoilla alkio, joka siirretään kolmannen osapuolen eli sijaissynnyttäjänä toimivan henkilön kohtuun. Sijaissynnyttäjä kantaa lasta raskauden ajan, minkä jälkeen lapsi annetaan aiotuille vanhemmille, jotka siis usein ovat myös lapsen biologisia vanhempia.
– Joka vuosi 10–15 naista diagnosoidaan syntymästä saakka kohduttomaksi. Sen lisäksi lähestulkoon 2 000 hedelmällisessä iässä olevaa naista menettää kohdun joko syövän, endometrioosin tai synnytyksen komplikaatioiden vuoksi. Tämä on varmasti ensisijainen ryhmä, jota sijaissynnytys hyödyttäisi ja jotka hakeutuisivat sijaissynnytyshoitoihin, jos se olisi Suomessa sallittua, kohduttomille naisille perustetun Kohtuuttomat ry:n puheenjohtaja Tanja Tulonen kertoi Huomenta Suomessa keskiviikkoaamuna.
"Heillä on ihan yhtälainen oikeus olla äiti"
Sijaissynnytykseen tähtäävät hedelmöityshoidot kiellettiin Suomessa vuonna 2007.