Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoo, että veronmaksajilla ei ole oikeutta vastustaa tuloverotietojensa luovuttamista sähköisessä muodossa medialle.
Verohallinto oli aiemmin tulkinnut, että sen asiakkailla on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusteella oikeus vastustaa verotietojensa toimittamista medialle. Myös Helsingin hallinto-oikeus oli tätä mieltä.
KHO kuitenkin päätyi toiselle kannalle. Se katsoo, että tietojen luovuttamisesta sähköisessä muodossa on muodostunut osa Verohallinnon vakiintunutta toimintaa, joten Verohallinnolle on syntynyt lakisääteinen velvoite laatia medialle sen pyytämä listaus.
Uutta oikeuskäytäntöä aletaan soveltaa seuraaviin julkisten tietojen luovutuksiin. Asiakkaat eivät siis voi enää ensi vuonna vastustaa tietojensa luovuttamista, kun verotiedot tulevat julkisiksi marraskuun alussa. Tiedotusvälineet voivat tilata tiedot henkilöistä, joiden verotettavat vuositulot ovat olleet yli 100 000 euroa.
– On hyvä, että saamme nyt myös korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeuskäytäntöä GDPR:n tulkinnasta. Korjaamme omat menettelymme oikeuden ratkaisun mukaiseksi. Haluamme jatkossakin tukea yhteiskunnallista keskustelua verotuksesta, sanoo Verohallinnon lakiasiainjohtaja Matti Merisalo tiedotteessa.
KHO:n ratkaisua sovelletaan takautuvasti koko siltä ajalta, kun vastustamispyynnön tekeminen on ollut mahdollista, eli alkaen verovuoden 2018 julkisista tiedoista. Tiedotusvälineet voivat pyytää Verohallinnosta näiltä vuosilta julkisten tietojen luettelon, jossa ovat mukana kaikki 100 000 euroa tai enemmän ansainneet, vaikka nämä olisivat aikanaan vastustaneet tietojensa luovutusta.
Yhä harvempi pyysi salaamista
Tietojen luovuttamisen vastustamisen merkitys ei käytännössä ollut suuri, sillä tiedotusvälineet pystyivät saamaan tietopyynnöllä tiedot vastustaneista.
Vastustaminen tuli mahdolliseksi vuoden 2018 verotietojen osalta, jotka julkistettiin vuonna 2019. Tuolloin sitä ei ehtinyt vielä pyytää kovin moni verovelvollinen. Seuraavana vuonna vastustaneiden määrä nousi ja oli yli 4 800. Sen jälkeen suunta kääntyi laskuun.
Esimerkiksi vuonna 2021 tietojensa luovuttamista vastusti runsaat 2 500 ihmistä. Joukossa oli niin yritysjohtajia kuin julkisuuden henkilöitä, varakkaiden sukujen jäseniä, suursijoittajia ja suuromistajia. Aiemmin samana vuonna Helsingin hallinto-oikeus oli linjannut, että verotietojensa luovuttamista vastustaneiden henkilöllisyys ei ole salassa pidettävä tieto.
Tänä vuonna tietojensa luovuttamista vastustaneita oli enää vajaat 1 400.