Verottajan linjauksesta on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen viisi tiedotusvälinettä.
Verottajan päätös olla julkistamatta täydellistä listausta eniten Suomessa verotettavaa tuloa saaneista on synnyttänyt lihavan riidan hallinto-oikeudessa, selviää STT:n hallinto-oikeudesta pyytämistä asiakirjoista. Ainakin viiden eri median edustajat ovat valittaneet verottajan linjauksesta Helsingin hallinto-oikeuteen.
Media on perinteisesti täyttynyt marraskuun ensimmäisellä viikolla uutisista, joissa kerrotaan Suomen tulokärjestä verotettavien tulojen mukaan. Tänä vuonna verotiedot julkistetaan tiistaina 3. marraskuuta.
Aiemmin verottaja on luovuttanut tiedot, joiden perusteella on voinut luotettavasti muodostaa kuvan Suomen tulokärjestä verotettavien tulojen mukaan. Viime vuonna verottaja alkoi kuitenkin soveltaa EU:n tietosuoja-asetuksen niin sanottua vastustamisoikeutta. Verottajan tulkinnan mukaan osa veronmaksajista voi kieltää tietojensa luovuttamisen "henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella".
Verottaja luovuttaa medialle edelleen listauksen yli 100 000 euroa tienaavista, mutta siten, että sieltä on poistettu osa henkilöistä.
Hallinto-oikeuteen linjauksestaan viety Verohallinto perustelee toimintatapaa sillä, ettei se enää voi EU:n tietosuoja-asetuksen ja julkisuuslain mukaan luovuttaa tietoja niistä henkilöistä, jotka vastustavat tietojensa luovuttamista.
– Verottaja ei saa jatkaa sellaista henkilötietojen käsittelyä, jota osa veronmaksajista on vastustanut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla. Verottaja myös katsoo, että tietojen luovuttaminen paljastaisi julkisuuslain nojalla salassapidettävää tietoa, verottajan vastauksessa esimerkiksi Helsingin Sanomien hallinto-oikeusvalitukseen sanotaan.
Media pitää verottajan toimintaa laittomana
Uusi käytäntö aiheutti mediassa tiukan vastareaktion. Syynä on se, että nykyinen listaus ei anna enää luotettavaa kuvaa siitä, ketkä ovat saaneet eniten verotettavaa tuloa Suomessa.
Kaikkien verotiedot voi edelleen saada nimellä kysymällä. Mutta koska nykymuotoisessa listauksessa ei kerrota, ketkä listalta puuttuvat, tulokärjen haarukoiminen on vähintäänkin työläämpää kuin ennen. Tästä syystä useat tiedotusvälineet pyysivät erikseen saada tiedot myös listalta puuttuvista henkilöistä. Verottaja kieltäytyi pyynnöistä.
Ainakin Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, STT, Yleisradio ja Alma Talent ovat valittaneet verottajan päätöksestä. Valitusten näkökulmat ja muotoilut vaihtelevat tiedotusvälineittäin, mutta pihvi on kaikilla sama: media katsoo, että tiedotusvälineillä oikeus saada myös vastustamisoikeuttaan käyttäneiden henkilöiden verotiedot tai vähintäänkin heidän nimensä. Valitusten mukaan verottajan perustelut eivät kestä tarkastelua. Tämän jutun kirjoittaja on yksi hallinto-oikeuteen verottajan toiminnasta valittaneista.
Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin laatimassa Ylen valituksessa perustellaan tietojen saamisen tarvetta esimerkiksi tietojen yhteiskunnallisella merkityksellä.
– Yksityisyydensuoja ei saa etusijaa suhteessa muihin perusoikeuksiin. Sananvapauden ja julkisuusperiaatteen rajoittaminen johtaisi yhteiskunnallisen keskustelun edellytysten supistumiseen ja heikentäisi mahdollisuuksia selvittää muun muassa taloudelliseen vallankäyttöön liittyviä ilmiöitä ja niiden taustoja.
Lue myös: Näin tarkistat naapurin verotiedot kotoa käsin! Verohallinto pyytää, ettei tänä vuonna kukaan marssi verotoimistoon
"Mahdollistaa verotuksen oikeudenmukaisuuden arvioinnin"
Ilta-Sanomat katsoo muun muassa, että verotietojen julkaisu on keskeistä demokratian ylläpitämisen kannalta.
– Yksittäisten henkilöiden verotiedot ovat ainoa tapa ymmärtää tarkasti, miten poliittiset päätökset vaikuttavat tuloihin ja veroihin paikallisesti sekä valtakunnallisesti. Verotietojen julkaisu myös mahdollistaa esimerkiksi verotuksen rakenteen ja oikeudenmukaisuuden arvioinnin.
Ylen valituksen mukaan se, että kaikkien verotietoihin voi edelleen perehtyä paikan päällä Verohallinnon tiloissa, ei ole riittävä tapa toteuttaa julkisuutta.
– On itsestään selvää, että jokaisen veronmaksajan tietojen manuaalinen läpikäynti kokonaistilanteen ymmärtämiseksi muodostaisi niin valtavan käytännön työn, ettei näiden ilmiöiden aito tarkastelu olisi mahdollista, valituksessa sanotaan.