Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan panimolaitteiston vuokraaminen toiselta pienpanimolta vie kummaltakin oikeuden pienpanimoalennukseen verotuksessa.
Jos kaksi pienpanimoa käyttää ensi vuonna samoja panimolaitteita, molemmat menettävät oikeutensa verotuksen pienpanimoalennukseen. Muutos johtuu Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisusta.
Pienillä, toisistaan riippumattomilla olutpanimoilla on mahdollisuus saada alkoholiverosta 10–50 prosentin alennus. Veronalennus on alan toimijoille merkittävä, mutta ylitarkastaja Seppo Raitolahti Verohallinnosta kertoo, että yrityksiltä ei ole tullut kyselyjä muuttuvasta verotuskäytännöstä.
– Kumma kyllä ei. Pienpanimot ovat kyllä kuulleet asiasta, mutta eivät ole kyselleet meiltä.
Tuotantomäärien vaihtelu rasittaa
Laitevuokrauksen kieltäminen hankaloittaa pienpanimojen sopeutumista tuotantomäärien vaihteluun. Tähän asti esimerkiksi kausioluiden valmistamiseen tarvittava lisäkapasiteetti on voitu vuokrata toiselta panimolta, jolla on ollut ylimääräistä kapasiteettia.
Vastedes panimojen on joko tyydyttävä omaan kapasiteettiinsa tai investoitava lisälaitteiston hankkimiseen.
– Tiedämme, että laitevuokrausta on harjoitettu aika laajasti, mutta se on ollut laillista eikä siitä ole tarvinnut ilmoittaa viranomaisille, Raitolahti kertoo.
Hän kertoo, että Verohallinto oli juuri ehtinyt saada melkein valmiiksi syventävän ohjeen alkoholi- ja alkoholijuomaverosta, mutta joutuukin muuttamaan ohjetta KHO:n päätöksen mukaisen uuden linjan mukaiseksi.
Taustalla EU-direktiivi
Verotuksen pienpanimoalennus perustuu EU-direktiiviin ja siihen pohjautuvaan lainsäädäntöön. Oikeus veronalennukseen on pienpanimoilla, jotka ovat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia muista panimoista. Lisäksi panimojen pitää toimia fyysisesti erillään muista panimoista, eivätkä ne saa harjoittaa lisenssivalmistusta. Alennukseen oikeutettu pienpanimo saa tuottaa kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa olutta. Alennuksen suuruus riippuu tuotantomäärästä.
Laitevuokrauksen kieltäminen perustuu vaatimukseen pienpanimojen fyysisestä erillisyydestä. Raitolahti kertoo, että vuonna 2004 kolme panimoa pyysi asiasta silloin vastanneelta Tullihallitukselta ennakkoratkaisua siitä, onko laitteiston vuokraaminen mahdollista menettämättä pienpanimoalennusta. Tullihallitus vastasi, että jos samat laitteet ovat usean panimon käytössä, alennus jää saamatta.
– Panimot valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen, joka piti laitevuokrausta laissa sallittuna toiminnallisena ja tuotannollisena yhteistyönä, Raitolahti kertoo.
Laki sallii yhteistyön
Helsingin hallinto-oikeuden vuonna 2005 tekemästä päätöksestä lähtien lakia tulkittiin niin, että laitevuokraus ei estänyt pienpanimoalennuksen saamista. Tulkinta muuttui vasta, kun KHO kiinnitti huomiota fyysisen erillisyyden vaatimukseen ratkaistessaan tapausta, jossa oli kysytty oikeastaan hieman eri asiaa.
Raitolahti kertoo, että EU-direktiivi ei ole muuttunut, mutta Suomen alkoholiverolakiin maininta fyysisesti erillään toimimisesta lisättiin vasta vuonna 2015. Direktiivi oli ollut tiedossa jo Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun aikana, mutta alkoholiverolain sanamuotoa päivitettiin tarkemmin direktiiviä vastaavaksi.
Vaikka laitevuokraus on kielletty, laki sallii pienpanimoille yhteistyön oluen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnassa, oluen pakkaamisessa, markkinoinnissa ja jakelussa. Raitolahti kertoo, että verottaja ei ole puuttunut myöskään esimerkiksi pienpanimojen yhteisiin anniskelutapahtumiin tai tuotekehittelyyn.