Tulli on antanut kolmen vuoden ajalta 5-6 pienpanimolle mätkyjä riippumattomuuden puutteen vuoksi, kertoo Lammin Sahdin toimitusjohtaja STT:lle.
Toimitusjohtaja Pekka Kääriäisen mukaan ainakin Lammin Sahdin ja Rakuuna Oluen mätkyt ovat olleet noin kymmenen prosenttia kolmen vuoden liikevaihdosta.
– Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan. En usko, että yrityksiä menee nurin, mutta tulossa on pitkiä maksuaikoja. En tiedä onko tässä mitään järkeä. Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä, Kääriäinen sanoo.
Kääriäisen mukaan Tullin hampaissa ovat hänen ristikytköksensä eri yrityksissä. Hän omistaa Lammin sahdista noin 40 prosenttia ja Rakuuna Oluesta eli Bryggeri Helsingistä 7 prosenttia. Lisäksi Lammin sahti omistaa Bryggeri Helsingistä hieman yli 12 prosenttia. Vuosina 2003-2013 Kääriäinen toimi Turun Panimoliiton hallituksen puheenjohtajana.
Kääriäinen kertoo, että Tullin ja verottajan näkemyksen mukaan muun muassa hänen kytköksensä vaarantavat pienpanimojen riippumattomuuden. Lain mukaan panimo on oikeutettu veronalennukseen, jos olut on tuotettu oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomasti muista saman toimialan yrityksistä. Lisäksi panimo saa tuottaa olutta enintään 15 miljoonaa ja ennen toissa vuotta 10 miljoonaa litraa vuodessa.
Lain mukaan riippumattomat panimot ovat oikeutettuja 10-50 prosentin valmisteveron huojennukseen. Asiaa hoitaa tällä hetkellä verottaja.
Tullin vaatimukset ovat kaatuneet aiemmin
Tullihallitus on yrittänyt saada jo aiemmin pienpanimoita maksamaan enemmän veroja. Vuonna 2005 perusteena kolmen panimon korkeampaan verotusyritykseen oli muun muassa se, että oluen valmistaminen tapahtuu samoissa tiloissa ja yhtiöt vuokraavat välineistöä toisilleen. Hallinto-oikeus kuitenkin totesi pienpanimoiden eduksi, että valmistajilla on oikeus yhteistyöhön ja yhtiöt ovat toisistaan riippumattomia oikeudellisesti ja taloudellisesti.
Vuonna 1997 Korkein hallinto-oikeus kumosi Tullihallituksen päätöksen, jonka mukaan konkurssiin ajautunut Lappeenrannan panimo ei olisi ollut riippumaton Hartwallista. Hartwall omisti Lappeenrannan Panimosta 20 prosenttia.
KHO totesi tällöin, että oikeudellista ja taloudellista riippumattomuutta ei ole määritelty tarkasti laissa. Sen mukaan oli kuitenkin selvää, että pienpanimotoimintaa, alan työllisyyttä ja kilpailua on haluttu edistää laissa veronalennuksella.
Ilman oikeuden päätöstä pienpanimot eivät aio niellä korkeampaa verotusta tälläkään kertaa.
– Nimenomaan tämä jälkiverotus on törkeyden huippu. Tämä on banaanivaltiomeininkiä. Päätöksessä sanotaan, että huolellisena pidettävän yrittäjän pitäisi ottaa riittävästi selkoa alaansa liittyvästä lainsäädännöstä. Riippumattomuutta on käsitelty oikeudessa jo kahdessa tapauksessa, Kääriäinen sanoo.