Keniaan Taitan tutkimusasemalle valmistuu uusi suomalaistaustainen viruslaboratorio. Helsingin yliopiston tutkimusasemalla toimiva viruslaboratorio mahdollistaa koronavirusten sekä muiden eläimistä ihmisiin siirtyvien virusten tutkimisen ennen, kuin niistä muodostuu pandemioita.
Virustauteihin erikoistunut apulaisprofessori Tarja Sironen on juuri palannut Taitavuorilta kaakkoisesta Keniasta.
– Tällä kertaa oli lyhyt reissu, reilu viikko. Olimme matkassa tutkija Essi Korhosen kanssa ja teimme (uuden laboratorion) suunnittelua ja siihen liittyviä teknisiä asioita, mutta myös tutkimusta, ja keräsimme lepakkonäytteitä. Olimme siis myös virusjahdissa, hän sanoo MTV:n uutisille selvästi tyytyväisen oloisena matkaansa.
Taitavuoret ovat hyvä paikka tutkimuksille. Vuorilla on uusien viruksien lisääntymiseen liittyviä riskitekijöitä. Taitan ympäristö on myös oivaa aluetta viruksille.
Moni viruksista on lähtöisin villieläimistä kuten lepakoista, ja joko Afrikasta tai Aasiasta. Myös esimerkiksi hyönteiset ja jyrsijät voivat levittää viruksia.
Taitavuorilla tutkimusten tavoitteena on ymmärtää, mistä pandemiat saavat alkunsa ja kuinka niitä voidaan estää.
Lue myös: Erittäin harvinainen apinarokko rantautui Ruotsiin – uuden havainnon alkuperää ei tiedetä
Seurannassa korona ja ebola
– Olemme keskittyneet kahteen virustyyppiin, koronaviruksiin ja ebolavirukseen. Niitä on löydetty tietyistä lepakkolajeista, joita nyt seuraamme tarkemmin. Sironen kertoo.
Taitavuorilla lepakkotutkimusta on tehty vuodesta 2015. Se on jo tuottanut muun muassa tieteellisiä julkaisuja ja tietoa paikallisten terveysviranomaisten käyttöön.
– Teemme jatkuvaa seurantaa siitä, miten virusten ja lepakoiden määrä ja lepakoiden liikkuvuus muuttuvat, kun ihminen muokkaa ympäristöä, Sironen valottaa.
Taitavuorille nyt nousevan laboratorion perustaminen on Weisell-säätiön ansiota. Se teki lahjoituksen, jota ilman laboratoriota ei välttämättä olisi saatu perustettua. Nyt virustutkimuksiin pystytään pureutumaan tarkemmin.
Uuteen laboratorioon ensi vuonna
Uuden laboratorion rakennussuunnitelma on tehty ja vanhaa tilaa puretaan. Uuden pitäisi päästää tutkijat ovistaan sisään ensi vuoden alkupuolella.
Virukset eivät tunne rajoja. Myös tutkija- ja avustajajoukko on kansainvälistä. Moni avustaja on paikallinen, Sirosen tärkeä tutkijakumppani on yhdysvaltalainen isäntälajien ja virusten dynamiikkaa tutkiva apulaisprofessori Kristian Forbes.
Helsingin yliopistolla on menossa Afrikka-ohjelma, joka kytkeytyy Suomen ja EU:n Afrikka-strategiaan.
Nairobin ja Helsingin yliopistot ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2021. Yhteistyön kohteina ovat yhteinen terveys, ruokaturva ja opettajankoulutus. Tavoitteena on myös löytää ratkaisuja, joita kumpikaan yliopisto ei olisi yksin saanut aikaan.
Monitieteistä yhteistyötä
– Afrikka on tulevaisuuden maanosa, siellä on paljon lahjakkaita nuoria opiskelijoita ja tutkijoita, paljon potentiaalia, Helsingin yliopiston kehittämispäällikkö Anna-Mari Salmi sanoo Helsingin yliopiston nettisivuilla.
Virustutkijat eivät ole ainoita, jotka tekevät yhteistyötä yliopistojen välillä, vaan myös esimerkiksi maantieteilijät, ilmastotutkijat ja biologit pyrkivät hyödyntämään yhteyksiä. Yhteistyöllä pyritään hakemaan ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja pandemioihin.
Salmen mukaan isot globaalit ongelmat vaikuttavat niin Euroopassa kuin Afrikassa, joten niihin pitää yrittää löytää ratkaisuja yhdessä.
Yhteistyöstä on myös hyötyä siksi, koska pandemiatutkimusta varten tarvittavia tutkimusmateriaalia ei löydy Euroopasta tai Suomesta. Nyt tutkimus auttaa saamaan tietoa Suomessa oleviin viruksiin.
Taitavuorten viruslaboratoriosta uutisoi ensimmäisenä Helsingin yliopisto.