Keliakia, gluteeniherkkyys vai vehnäallergia? Lääkäri selittää erot

– Pienelle osalle voi tulla pahempiakin komplikaatioita, kuten imusolmukesyöpä, mutta se on harvinaista.

Hoitona on ruokavalio, jossa vältetään pysyvästi vehnää, ruista ja ohraa.

Gluteeniton ruokavalio omin päin?

Keliakiaa epäilevän ei pidä aloittaa gluteenitonta ruokavaliota omin päin, sillä se voi jatkossa hankaloittaa diagnoosin tekemistä ja siten sairastaville kuuluvan ruokavaliokorvauksen saamista Kelalta.

– Yleensä keliakian diagnostiset merkit häviävät, jos välttää gluteenia, Pekka Collin sanoo.

– Vaikka olisi syönyt vehnää 30–40 vuotta ja sitten jättää sen pois ja voi paremmin, niin vehnän syömistä ei ehkä enää pysty aloittamaan tai käyttämään niin pitkään, että suolinukka vaurioituisi uudestaan. Käytännössä silloin ei pääse keliakia-diagnoosiin. Sen takia keliakia pitäisi diagnosoida ennen mitään hoitoja, Pekka Collin sanoo.

Gluteenin välttely muuten vain ei sinänsä ole haitallista.

– Se on ehkä vähän muoti-ilmiö monessa maassa. Kyllähän keliaakikotkin pysyvät terveenä ikänsä, jos välttävät gluteenia. Mutta pitää huolehtia siitä, että saa muuten monipuolista ruokavaliota. Erityisesti kuitujen saanti on turvattava, koska viljat ovat tärkeä kuidun lähde.

Gluteeniherkkyys

Gluteeniherkkyys, josta joskus puhutaan myös gluteeni-intoleranssina, ilmenee niin, että ihminen saa vatsaoireita gluteenia sisältävistä viljoista. Vilja ei kuitenkaan vaurioita suolinukkaa, eikä herkkyys johda keliakian yhteydestä tuttuihin lisäsairauksiin tai komplikaatioihin.

– Oikeastaan ainoa, mitä se aiheuttaa, ovat vatsavaivat viljoja syödessä. Gluteeniherkkyys on myös dieetin suhteen vähän helpompi kuin keliakia: viljojen välttämisen ei tarvitse olla ehdotonta. Dieetistä voi lipsua, jos sietää siitä tulevat vatsavaivat, Collin sanoo.

Gluteeniherkkyys on paljon keliakiaa tavallisempi. Arviot gluteeniherkkien ihmisten määrästä vaihtelevat eri maissa 10–30 prosentin välillä. Diagnoosi tehdään lääkärissä, kun keliakia on ensin poissuljettu.

Kannattaa huomata, että gluteeniherkkyyden oireet ovat lähellä ärtyvän suolen oireyhtymän oireita.

– Niin sanottu FODMAP-ruokavalio auttaa molempiin. Siinä vältetään lyhytketjuisia hiilihydraatteja, jotka eivät kunnolla imeydy.

– On tästä keskusteltu, että ehkä gluteeni ei olekaan se syypää, vaan gluteenittomassa ruokavaliossa vältetään myös muita aineita, jotka voivat aiheuttaa sen oireen. Viljassa esimerkiksi vehnä sisältää paljon FODMAP-komponentteja. Osalla ärtyvän suolen oireyhtymään diagnosoiduista puolestaan on varmaan gluteeniherkkyys ilman keliakiaa, vaikkei siihen mitään varmaa diagnostista testiä ole.

Vehnä- tai vilja-allergia

Keliakiasta, gluteeniherkkyydestä ja vehnäallergiasta vehnäallergia on ehdottomasti harvinaisin – aikuisväestössä tapaukset ovat yksittäisiä. Kannattaa myös huomata, että puhutaan nimenomaan vehnä- tai vilja-allergiasta, ei gluteeniallergiasta.

– Vehnäallergiassa ei tapahdu suolinukan madaltumista, vaan tyypillisiä allergisia reaktioita. Voi tulla myös suolisto- ja iho-oireita, ja joskus rasituksensieto voi heikentyä, Collin sanoo.

Aikuisilla vehnäallergiaa on vaikea diagnosoida.

– Ihotestit toimivat heillä aika huonosti. Verikokeista voi saada viitettä, mutta niilläkään ei löydä kaikkia tapauksia, ja lisäksi voi tulla vääriä positiivisia.

Periaatteessa allergia pitäisi testata niin, että testattava syö vehnää sisältäviä kapseleita, minkä jälkeen oireet kirjataan muistiin. Sitten syödään vehnää sisältämättömiä lumekapseleita ja seurataan, onko reaktioissa eroa. Henkilön ei tule tietää, kumpia tuotteita hän käyttää.

– Tämä on kuitenkin työläs testi, eikä sitä ole juurikaan harrastettu.

– Jos vehnästä saa oireita, niin en lähtisi ensimmäiseksi epäilemään allergiaa, vaan kyllä se on todennäköisemmin keliakia tai gluteeniherkkyys ilman keliakiaa, Collin sanoo.