Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsyssä näkyy eriarvoisuutta, kertoo tutkimus

Tulotaso ja etenkin koulutus ovat yhteydessä siihen, miten masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä sairastavat pääsevät Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saivat erityisesti korkeasti koulutetut. Korkeakoulutettujen kuntoutuspsykoterapiassa käynti on moninkertaista verrattuna peruskoulun käyneisiin, ja sen hyödyntäminen lisääntyy melko tasaisesti koulutuksen karttuessa, tutkimuksen tiedotteessa kerrotaan.

Lisäksi korkeammalla tulotasolla oli jonkin verran merkitystä, mikä voi johtua kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudesta. Pienituloisille omavastuuosuus on suhteessa merkittävämpi kuluerä.

Kela korvaa yksilöterapiaa 57,60 euroa per kuntoutuskäynti. Psykoterapian hinnoittelu riippuu palveluntarjoajasta ja esimerkiksi asuinkunnasta. Yksilöterapian kokonaishinta vaihtelee noin 70 eurosta 110 euroon per käynti.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapia voivat saada 16–67-vuotiaat, joilla on todettu työ- tai opiskelukykyä uhkaava mielenterveyden häiriö ja jotka ovat saaneet psykiatrin lausunnon kuntoutuksen tarpeesta.

Sosioekonomisen aseman ja Kelan kuntoutuspsykoterapian yhteyttä tutkittiin yhdeksän vuoden ajanjaksolla laajoista rekisteriaineistoista. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18–64-vuotiaita, vuosina 2010–2015 masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi ensimmäisen kerran työkyvyttömyyseläkkeen saaneita henkilöitä sekä heille koko väestöstä kerättyä vertailuryhmää.

Kuntoutusta saaneet olivat nuorempia, korkeasti koulutettuja, yleisemmin naisia

Kaikkiaan kuntoutuspsykoterapiaa saaneet olivat tutkimuksen mukaan ikäjakauman nuoremmasta päästä, korkeasti koulutettuja ja yleisimmin naisia. Opiskelijat saivat kuntoutuspsykoterapiaa keskivertoa herkemmin, kun taas suorittavan työn tekijät keskivertoa heikommin molemmissa ryhmissä, tutkimuksesta selviää.

Tutkimus osoitti myös, että sosioekonomiset erot määrittelevät kuntoutuspsykoterapian käyttöä vielä siinäkin vaiheessa, kun henkilö on lähellä työkyvyttömyyseläkkeen aloitusta. Tässä ryhmässä sosioekonomiset erot näyttäytyivät edelleen merkittävinä, ja erityisesti työttömien terapiaan pääsy oli vähäistä.

Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada Kelan tukemana enintään kolme vuotta. Psykoterapia on näyttöön perustuvaa hoitoa masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä.

– Psykoterapian hyödyntämisen sosioekonomiselle eriarvoisuudelle on varmasti useita syitä. Kaikkinensa olisi tärkeää, että väylä psykoterapiaan aukeaisi samalla tavalla jokaiselle koulutuksesta, tulotasosta tai ammattiasemasta riippumatta, sanoo väitöskirjatutkija, erikoislääkäri Helena Leppänen tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan monimuotoisempi palveluntarjonta ja erityisesti matalamman kynnyksen palveluiden lisääminen saattaisivat vähentää eriarvoisuutta.

Lue lisää: Tutkimus: Mielenterveyspotilaan muut terveysongelmat voivat usein alkaa jo ennen diagnoosia