Sipuli on monikäyttöinen kasvis, jota voi hyödyntää niin ruokien raaka-aineena kuin flunssantorjujanakin.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n mukaan suomalainen syö sipulia reilu viisi kiloa vuodessa. Tavallisen keltasipulin lisäksi erilaisia sipuleita on saatavana liki parikymmentä erilaista, joissa on suuret maku- ja ulkonäköerot.
Sipuli on yksi monikäyttöisimmistä kasviksista. Ruoanvalmistus alkaakin lähes aina sipulin kuorimisesta ja pilkkomisesta. Ruoka saa sipulista makua ja terveyttä edistäviä aineita.
Sipuli torjuu flunssaa
Sipulin terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään. Flunssaan on juotu sipulimaitoa ja vastustuskykyä on parannettu valkosipulilla. Tieteelliset tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että sipuli vaikuttaa myönteisesti veren kolesterolitasoon, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään suomalaisille tyypillisten kansansairauksien kehittymistä.
Terveysvaikutukset perustuvat orgaanisiin rikkiyhdisteisiin ja flavonoideihin. Tärkein flavonoidi on kversetiini, joka toimii elimistössä voimakkaana antioksidanttina. Sipulin allisiini puolestaan vaikuttaa antibioottisesti. Sipulin rikkiyhdisteet eli sulfidipitoiset eteeriset öljyt, avaavat tukkoisia hengitysteitä ja helpottavat flunssaista oloa.
Sipulista umamia ruokiin
Sipulin maun salaisuus on umami. Se tuo ruoan herkullisuuden esiin. Tavallisimmin sipuli kypsennetään. On hyvä muistaa, että sipuli pitää lempeästä lämmöstä. Liika kuumuus tekee sipulista karvaan makuista. Joskus sipuli maistuu aivan raakanakin, esimerkiksi blinien tai hernekeiton päällä. Sipuli on marinoituna herkkua burgerissa, ja makeaksi haudutettuna pihvien päällä.