Koeputkihedelmöityksellä alkunsa saanut nuori nainen tajusi vasta aikuisena, että jotkut muut pitivät hänen äitiään vähempiarvoisena.
Kun 13-vuotias australialainen Loren sai kuulla vanhemmiltaan olevansa keinohedelmöityksen tulos, tyttö hämmentyi, mutta samalla asiat selkenivät. Ikäero aikuisiin serkkuihin sekä muiden perheenjäsenten eriväriset silmät saivat järkeenkäyvän selityksen.
Asiaa pureskeltuaan Loren on myös ymmärtänyt asioita, joita monien tuntuu välillä olevan hankala sisäistää.
Elämä ei ole reilua
Nyt 23-vuotiaaksi ehtinyt Loren kertoo kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran ymmärtäneensä, että elämä voi olla epäreilua myös hyville ihmisille. Hänen äidillään todettiin ennenaikaiset vaihdevuodet ennen kuin tämä täytti 30 vuotta, eikä tämä näin ollen voinut saada lapsia perinteiseen tapaan.
Lorenin biologiset vanhemmat olivat turvautuneet koeputkihedelmöitykseen. He saivat kolme lasta, ja jäljelle jääneet alkiot pariskunta päätti luovuttaa muita lapsettomuudesta kärsiviä auttamaan. Loren vietti viisi vuotta jäädytettynä geenirykelmänä ennen kuin hänet siirrettiin onnistuneesti äitinsä kohtuun.
Vasta aikuisena Loren tajusi, että osa ihmisistä näki hänen olemassaolonsa ongelmallisena ja äitinsä vähempiarvoisena. Loren ei ikinä itse ajatellut olevansa jotain vähemmän kuin muutkaan ihmiset – saati sitten rakkaan äitinsä.
Häpeä ja ennakkoluulot istuvat tiukassa
Lastentaudeista kiinnostunut sairaanhoitajaopiskelija löysi itsensä usein puhumasta koeputkihedelmöityksestä sairaalaan saapuvien vanhempien kanssa.
Loren muistaa kysyneensä eräältä kahta eri sukupuolta olevien kaksoslasten äidiltä, josko hänen jälkeläisensä olivat keinohedelmöityksen tulosta. Naisen kasvot vääristyivät kauhusta, ja hän katsoi Lorenia kuin toivoisi tämän katoavan samaisella sekunnilla silmistään. Sitten nainen vahvisti Lorenin olettamuksen.
– Hymyilin ja kerroin hänelle, että itsekin olen koeputkilapsi. Vitsailin, että 90-luvun alulla alkuni saaneena olin todennäköisesti lopputulema karkeammasta ja alkeellisemmasta tieteestä kuin hänen lapsensa. Naisen ilme muuttui välittömästi hätääntyneestä helpottuneeksi, Loren kertoo Kidspot-sivustolla.
Monet naiset ovat kertoneet Lorenille häpeästä, joka syntyy tiedosta, ettei voi saada jälkeläisiä luonnollisesti. Heistä tuntuu kuin he olisivat epäonnistuneet naiseudessaan. Hedelmättömyys ei kuitenkaan aina ole oma valinta, eikä lisääntyminen ihmisen tärkein tehtävä.
Hedelmöitys on toki elämän edellytys, mutta sen tapahduttua hetki siirtyy historiaan, jolla on hyvin vähän merkitystä lapsen tai vanhempien onnellisuudelle tulevaisuudessa.
– Jokainen ihminen on maailmassa elääkseen mahdollisimman onnellisen elämän itseään ja läheisiään varten, sanoo Loren.
Biologiset vanhemmat eivät ole välttämättä ne oikeat
Loren kokee, että tietoisuus omasta alustaan tuo hänelle jopa voimaa ja mielen tyyneyttä.
Nuori nainen ei ole ikinä epäillyt olevansa epätoivottu tai ”vahinko”. Hänen hedelmöityksensä ei ollut mystinen sattuma, vaan tarkoituksellinen tapahtuma kaikilta siihen osallistuneilta neljältä vanhemmalta, joilla ei ollut valtaa omiin kehollisiin ongelmiinsa.
Loren kunnioittaa suuresti vanhempiensa tekoja ja on joka päivä onnellinen, että saa herätä, elää sekä rakastaa. Vaikka tiede sekä biologiset vanhemmat ovat osa hänen historiaansa, suurimman roolin Lorenin elämässä ovat näytelleet vanhemmat – oikeat vanhemmat.
– Keinoputkihedelmöitykseen turvautuneet vanhemmat, älkää antako häpeälle valtaa. Kukaan ei voi kertoa sinun tai lapsesi arvoa. Muista, että onnellisuutesi on oma aarteesi, jota kukaan ei voi sanomisillaan tai mielipiteillään mitätöidä, Loren muistuttaa kaikkia vanhempia.
Lähde: Kidspot
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.