Katso videolta kooste presidenttien elekielestä Alaskan tapaamisessa. 
Trumpin kehonkielessä oli tapaamisen alussa aitoa lämpöä ja innostumista, mutta mitä pidemmälle tapaaminen eteni, sitä lannistuneemmaksi Trumpin kehonkieli muuttui.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin olemusta Alaskan tapaamisessa arvioi kehonkielen asiantuntija, oikeuspsykologi ja psykologian tohtori John Paul Garrison uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Garrison arvioi, että presidenttien tapaaminen alkoi aidosti positiivisissa merkeissä.
– Kun näimme heidän kohtaavan lentokentällä, siinä oli aitoa lämpöä. Näytti siltä, että he todella halusivat tulla toimeen. He hymyilivät vilpittömästi, Garrison kuvailee.
– Presidentti Trump oli hyvin avoin, ja kun presidentti Putin puhutteli häntä, tämä ojensi kätensä. He näyttivät lähes ystäviltä. Näytti siltä, että molemmilla oli vilpitön halu löytää yhteys.
Trumpin tunnettu taipumus käyttää kädenpuristuksia valtasuhteiden näyttämiseen loisti poissaolollaan.
– Yleisesti ottaen, kun rakennamme luottamusta, fyysinen kosketus on hyvin tavallinen keino. Presidentti Trump käyttää tätä usein – ei kaikille, mutta ihmisille, joista hän pitää, Garrison toteaa.
– Tällä kertaa, kun hän kätteli Putinia, se oli täysin normaali kädenpuristus. Se saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta Trump on tunnettu siitä, että vetää ihmisiä lähemmäs itseään – se on vallankäytön ele. Hän tekee sitä jatkuvasti maailmanjohtajien kanssa.
Garrison huomauttaa, että nyt hän ei tehnyt niin.
– Mielestäni se osoitti, ettei hän sillä hetkellä pyrkinyt mihinkään näkyvään valtapeliin.
Tapaamisessa ennen lehdistötilaisuutta molemmat presidentit istuivat valta-asentoja viestivässä kehonkielessä.
– Molemmilla oli jalat harallaan, ja molemmat tekivät käsillään niin kutsuttua 'steeplingiä', eli sormien pyramidimuotoista asettelua. Tällaisia eleitä käyttävät usein asiantuntijat tai johtajat – ihmiset, jotka kokevat olevansa tilanteen hallitsijoita, Garrison selittää.
– He viestivät selvästi, että heillä on valta. Vaikka siinä ei ollut vastakkainasettelua, molemmat olivat hyvin tietoisia asemastaan.
Lehdistötilaisuudessa Trumpin levottomuus nousi esiin erityisesti silloin, kun Putin puhui.
– Trumpilla on vaikeuksia pysyä paikallaan, kun joku muu puhuu pitkään. Hän vaikutti kärsimättömältä, katseli Putinia sivusilmällä. Vaikka hän yritti yhä osoittaa kiinnostusta, näytti siltä, että hän haluaisi itse puhua. Hän ei ole mikään intohimoinen kuuntelija, Garrison sanoo.
Lehdistötilaisuuden loppupuolella Trumpin olemus muuttui selvästi.
– Siinä vaiheessa asiat muuttuivat hyvin mielenkiintoisiksi. Presidentti Putin piti valmistellun puheen ilman suurempia tunteita, kuten tällaisessa tilanteessa usein tehdäänkin, Garrison kuvasi.
– Presidentti Trump sen sijaan vaikutti turhautuneelta. Hänen energiansa oli selvästi laskenut. Hän vaikutti pettyneeltä. Hän teki hampaillaan sellaista pientä liikettä – hän tekee sitä usein, kun on vihainen tai turhautunut. Mielestäni tapaaminen ei mennyt hänen toiveidensa mukaan, jos tulkitaan hänen kehonkieltään.
Lopulta Trumpin koko olemus muuttui.
– Tapaamisen alussa hän oli selvästi innoissaan ja energinen Putinin nähdessään. Mutta lopussa hän vaikutti vaisulta. Hän ei puhunut käsillään, vaikka normaalisti tekee sitä jatkuvasti. Eleet puuttuivat lähes kokonaan. Näytti siltä, että hän oli joko uupunut tai yksinkertaisesti pettynyt, Garrison sanoo.
– Oma arvioni on, että hän oli selvästi lannistunut.