Kaupungit ryhtyvät pysäköinnin rahastustalkoisiin, autojen turhalle seisottamiselle halutaan stoppi: "Emme tarjoa mitään säilytyspaikkoja autoille"

– Pyrkimys on, ettei keskustassa seisotettaisi autoja. Kaupunki ei tarjoa mitään säilytyspaikkoja autoille, perustelee Lahden kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Tarja Tolvanen-Valkeapää.

Maksullinen pysäköinti tasaa pysäköintipaikkojen käyttöä ja helpottaa lopulta autolla asioimista, kun liikkumisessa on vaihtuvuutta.

Myös Turussa suunnitellaan 1 100 pysäköintipaikan muuttamista maksulliseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi uudet pysäköinnin linjaukset viime joulukuussa. Ydinkeskustassa etusijalla on liikennesuunnitteluinsinööri Susan Nymanderin mukaan asiointipysäköinti.

– Pyrimme turvaamaan kaupunkiin tulevalle asioijalle pysäköintipaikkoja, ettei tarvitsisi hirveän kauan ajella ja etsiä paikkaa.

Kuopiossa kadunvarsipysäköintiä pyritään järjestämään siellä, missä se on turvallista sekä liikennöinti sujuvaa, kertoo kaupungin suunnitteluinsinööri Hanna Väätäinen. Hän kertoo torin alla sijaitsevan pysäköimislaitoksen olevan vakiintunut parkkipaikka, sillä kadunvarsipaikat ovat maksullisia sitä useammin, mitä lähemmäs toria mennään. Ilmaisia paikkoja löytyy enää lähinnä keskustan laitamilta.

Autot vaikuttavat viihtyvyyteen

– Pysäköintipolitiikka on tosi monipolvinen ja haasteellinen asia, sanoo työelämäprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta.

Asiakaskunnan vaihtuvuus on yksi maksullisen pysäköinnin peruste, sillä on ongelma, jos autoja säilytetään pitkäaikaisesti keskustoissa. Vaismaan mukaan pysäköintiä on viisasta ohjata pysäköintilaitoksiin, mikäli kaupungissa sellaisia on. Hän korostaa keskustojen viihtyvyyden tärkeyttä sekä perusteellista suunnittelua.

– Viihtyisä kävely-ympäristö on tärkeää, sillä kävelymatkan pitää olla mieluisa, jotta auto jätetään sopivaan paikkaan.

Autottomat alueet ovat jo arkipäivää monessa isommassa kaupungissa, mutta Vaismaan mukaan tähän voidaan pyrkiä myös pienemmillä paikkakunnilla. Tarpeet ovat kuitenkin erilaiset. Julkinen liikenne, pysäköintilaitoksien sijainti ja kävelymatkat vaikuttavat pysäköinnin suunnitteluun.

– Pienissä kaupungeissa ja kuntakeskuksissa on päästävä autolla asioille, mutta aluetta voidaan tehdä kävelypainotteiseksi ja pyöräily-ystävälliseksi pienillä keinoilla.

Keskustaan kaikilla kulkupeleillä

Kaupungit eivät pyri kohti monen Euroopan kaupungin, kuten Oslon ja Madridin mallia, joissa ydinkeskustoissa autoilua on rajattu merkittävästi. Useissa Euroopan kaupungeissa on koronapandemian aikana panostettu pyöräily- ja kävelyväyliin.

Turun keskustassa tapahtuu lähivuosina paljon, sillä torin suuren remontin lisäksi päätöksiä tehdään lähiliikenneratkaisuista sekä raitioradan rakentamisesta. Nymanderin mukaan keskustaan lisätään kävely- ja pyöräalueita, sillä keskustan pitää olla saavutettavissa kaikilla kulkutavoilla.

– Keskustaan pääsee kyllä edelleen autolla, mutta ihan ydinkeskustassa on kävelylle rauhoitettu alue, Nymander kertoo.

Myös Kuopiossa kannustetaan kaupunkilaisia liikkumaan keskustassa eri kulkupeleillä.

– Meillähän on hyvin toimiva joukkoliikenne ja haluamme kansalaisten liikkuvan aktiivisesti kävellen ja pyöräillen, mutta toki pysäköinnin tulee olla mahdollista, kertoo Väätäinen.

Vaismaa vertaa keskustoja isoihin kauppakeskuksiin, joissa jätetään auto yhteen keskitettyyn paikkaan ja jatketaan matkaa kävellen. Autottomat kävelyalueet ovat hänen mukaansa myös yrityksille kannattavia ja kävellen saavutettavat liikkeet vetävät puoleensa asiakkaita.

– Mitä enemmän on jalankulkijoita, sitä enemmän on potentiaalisia asiakkaita. Hampurilaisravintoloiden drive in -palvelut ovat ainoita yrityksiä, joihin mennään autolla perille asti, Vaismaa perustelee.