Kauppareissu voi olla päiväkoti-ikäiselle hoitopäivän jälkeen liikaa | MTV Uutiset
Kauppareissukin saattaa olla liikaa päiväkoti-ikäiselle hoitopäivän jälkeen
Pikkukuvassa Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Paula Tuulaniemi.Shutterstock
Julkaistu 20.08.2024 06:33
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Varhaiskasvatuksessa aloittaminen on lapselle valtaisa muutos ja stressin paikka. Käynti kaupassa hoitopäivän jälkeen voi yksinkertaisesti olla liikaa, muistuttaa Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluohjaaja.
Syksy on uuden aikaa: koulut alkavat, ja monet pienemmät lapset aloittavat varhaiskasvatusmatkansa.
Kaikki eivät kenties ole pysähtyneet miettimään, mitä varhaiskasvatuksessa aloittaminen tarkoittaa lapselle, kuvaa Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Paula Tuulaniemi.
Hän on toiminut aiemmin perhepäivähoidon ohjaajana.
– Esimerkiksi perhepäivähoidossa on paljon alle kolmevuotiaita. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, niin lapselle voi olla ylivoimaista neljän-viiden aikaan mennä varhaiskasvatuksesta suoraan kauppaan, hän kuvaa.
"Kun vanhempi sitten tulee, ikävä saattaa ikään kuin pyrskähtää"
Varmasti moni on illalla ruokaostoksilla ollessaan törmännyt itkevään tai raivokohtauksen saaneeseen lapseen. Kiukun syy on Tuulaniemen mukaan täysin inhimillinen.
– Lapselle on valtavan iso muutos aloittaa varhaiskasvatuksessa joko päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Hän on siellä päivän eikä konkreettisesti näe vanhempaansa koko päivänä. Kun vanhempi sitten tulee, ikävä saattaa ikään kuin pyrskähtää, Tuulaniemi kuvaa.
Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluohjaaja Paula TuulaniemiPaula Tuulaniemi
Varhaiskasvatuksessa aloittaminen on lapselle stressin paikka. Päivä hoitopaikassa voi olla pienelle rankka kokemus.
– Muutos kotona olemiseen jommankumman huoltajan kanssa verrattuna varhaiskasvatukseen on tosi iso. Varhaiskasvatuspaikassa ympäristö muuttuu, on uusia ihmisiä, uusia aikuisia. Lapselle tulee antaa aikaa, huomiota ja aikuisen turvaa, jotta lapsi kykenee sopeutumaan uuteen arkeen ja muutokseen. Meidän aikuisten tehtävä on auttaa lasta tässä suuressa muutoksessa.
Katso myös: Milloin lapsella on riittävästi leluja? Leikkiasiantuntijalta vinkeä kuitti. Juttu jatkuu videon alla.
2:23Leikkiasiantuntija Marjatta Kalliolta kysyttiin, milloin leluja on riittävästi.
Ensimmäisten viikkojen aikana ei kannata mennä kotimatkalla kauppaan
Varsinkin varhaiskasvatuksen ensimmäisten päivien ja viikkojen ajan Tuulaniemi suosittelee vanhempia rauhoittamaan illat.
Se tarkoittaa, ettei ensimmäisten viikkojen aikana mentäisi kotimatkalla kauppaan, kylään tai muuallekaan.
– Lapsi tarvitsee huomiota siinä vaiheessa, kun vanhempi tulee hakemaan. Jos siitä lähdetään vielä suoraan kauppaan, kylään tai tulee muita ylimääräisiä tekijöitä, lapsi ei tietyllä tavalla saakaan turvallisuudentunnetta ja jakamatonta huomiota vanhemmalta. Sen hinta saattaa olla hyvinkin kiukkuinen ja itkuinen ilta kotona. Se on pienen lapsen tapa hakea turvallisuutta ja huomiota suuressa elämänmuutoksessaan.
Usein sanotaan, että leikki tai varhaiskasvatuksessa oleminen on lapsen työtä. On erittäin normaalia, että alussa lapsi on iltaisin väsyneempi tai kärttyisempi kuin ennen.
– On erittäin normaalia, että lapsi reagoi muutokseen. Lapselle täytyisi syntyä tunne siitä, että aikuiset tietävät, mitä tekevät. Huolehtivat asioista, jotta lapsen on turvallinen olla. Esimerkiksi ikävän tunne saa tulla esiin, se on normaali tunne. Toisten lasten on helpompi käsitellä eroa huoltajasta tai vanhemmasta, jonka kanssa lapsi on ollut kotona. Toisille se taas on vaikeampaa.
Aikuisten tehtävä olisi ottaa vastaan lapsen tunteet ja auttaa häntä pääsemään niiden kanssa eteenpäin. Tilanne on haastava, koska aikuinenkin voi olla töistään väsynyt. Siksi Tuulaniemi menisikin lapsen kanssa varhaiskasvatuksesta suoraan kotiin.
– Kotona sitten antaisin lapselle aikaa. Esimerkiksi en alkaisi edes ruokaa tekemään, vaan annetaan huomio lapsille. Ollaan sylityksin tai katsotaan kirjaa, jutellaan vaikka miten päivä on kummallakin mennyt. Kyllä lapsesta huomaa, kun hän on valmis päästämään irti vanhemmasta.
Vaikka lapsi ei vielä osaisi keskustella, häneltä voi kysellä kuulumisia päivästä. Aikuinen voi myös kertoilla omasta päivästään.
– Voi kysyä, miten sulla meni siellä päiväkodissa, oliko siellä kivaa tai minkälaista siellä oli, mitä sinä siellä leikit. Näin aikuinen antaa viestin, että hänelläkin on ollut se ikävä. Senkin saa sanoa ääneen: myös vanhemmalla on ollut lasta ikävä.
Ilta kotona saattaa olla rauhallisen kohtaamisen jälkeen hyvin erilainen verrattuna siihen, että varhaiskasvatuksesta olisi juostu vielä kauppaan tai harrastuksiin.
– Joidenkin lasten kohdalla jopa ruoan tekeminen siinä vaiheessa, kun on tultu kotiin, voi olla ylivoimaista. Kannattaa miettiä, voisiko ruoan tehdä jo edellisenä iltana valmiiksi, kun lapsi on mennyt nukkumaan. Jos neljän-viiden aikaan ollaan vasta kotona, lapsella on siinä vaiheessa varmasti nälkä. Voisi vain lämmittää ruoan ja syödä yhdessä. Lapsi saisi samalla huomiota.
"Kun isompi elämänmuutos tulee, vanhempien pitäisi huomioida lasta enemmän"
Se, miten lapsi reagoi uuteen elämänvaiheeseen, on hyvin yksilöllistä. Lapsen tunteiden paras tulkki on oma vanhempi.
– Kun isompi elämänmuutos tulee, vanhempien pitäisi huomioida lasta enemmän, oli hän minkä ikäinen tahansa. Antaa aikaa ja tilaa muutoksessa olemiselle, Tuulaniemi muistuttaa.
Lapsen tunteiden paras tulkki on oma vanhempi.Shutterstock
Myös ennen harrastuksia olisi hyvä päästä hetkeksi kotiin rentoutumaan. Rauhallinen hetki keskellä päivääkin on tärkeä, oli lapsi sitten kolmevuotias tai ekaluokkalainen.
– Jos päivällä pystyy rauhoittumaan jonkun aikaa, loppupäivä voi olla aivan erilainen. Saa rauhoitettua oman mielensä, ärsykkeitä ei tule liikaa.
Moni aikuinen kokee olevansa hyvin kiireinen. Kuitenkin vaadimme samaa lapsilta: perheissä ollaan paljon menossa ja tekemistä on paljon.
– Jos näin on, vanhemman on hyvä herätä miettimään, onko tämä liikaa lapselleni. Lapsen ajattelu ja aivot eivät ole samalla tavalla kehittyneet kuin aikuisten. Mielestäni meidän aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, mitä se lapsi tarvitsee, ja vastata niihin tarpeisiin.
"Koko ajan ei tarvitse olla menossa, suorittamassa jotakin"
Kotona oleminen voi olla rentoa rauhassa olemista. Varhaiskasvatuspäivän päälle ei tarvitse enää oppia lisää ja uutta.
– Kehittyminen, oppiminen ja kasvaminen vaativat myös rauhoittumista, niin sanottua laiskottelua. Aikaa, jolloin pystyy olemaan omien ajatustensa kanssa. Koko ajan ei tarvitse olla menossa, suorittamassa jotakin.
Nykypäivän varhaiskasvatuksessa tilanne yritetään jo ottaa huomioon. Esimerkiksi Tuusulassa vanhemmille on painotettu, että niin sanottuun tutustumisvaiheeseen olisi hyvä varata aikaa ainakin kaksi viikkoa. Varhaiskasvatuksessa aloittaminen on iso muutos myös vanhemmille ja koko perheelle.
– Vanhemmat ovat mukana varhaiskasvatuspäivän aloittamisessa. Näin lapsi näkee, kun aikuiset juttelevat hänestä ja näistä varhaiskasvatuksen asioista. Hänelle tulee turvallisuuden tunne: aikuiset tietävät, mitä tekevät, ja aikuisten toiminta on samansuuntaista. Se tukee lapsen kasvua ja tarpeita. Koulun ja varhaiskasvatuksessa aloittamiseen kannattaa satsataan, ja siihen meidän kaikkien pitäisi varata aikaa.
