Kaukolämpö vai suora sähkö – tiedätkö, kumpi kannattaa valita?

Oman kodin lämmitystavan valinta ei ole merkityksetöntä. Sekä kauko- että sähkölämmityksessä on omat hyvät puolensa, mutta mitkä? Mitä eroa niillä on?

Suurin osa suomalaisista asuu kaukolämpötaloissa, mutta suora sähkölämmitys on yhä suosituin pientaloissa. Osa pientaloista voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. Voiko maalämpöä yhdistää näihin lämmitysmuotoihin? 

Kaukolämpö

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto – noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Kaukolämmön osuus lämmitysmarkkinoista on noin 46 prosenttia. Lähes 95 prosenttia asuinkerrostaloista ja valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä.

Kaukolämmön polttoaineina ovat maakaasu, kivihiili, turve sekä enenevässä määrin puu ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Kaukolämpö hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy esimerkiksi sähköntuotannon (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) yhteydessä ja teollisuustuotannon hukkalämpönä – näistä saadaan lähes 80 prosenttia kaukolämmöstä.

Kuluttajalle lämpö siirtyy kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa. Se johdetaan kiinteistön lämpökeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä asiakkaan lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen lämmönsiirtimien avulla. Vesi palaa jäähtyneenä takaisin tuotantolaitokseen lämmitettäväksi.

Kaukolämmön yhteydessä ei tarvita muuta lämmitysjärjestelmää. Pientaloissa suosituin kaukolämmönjakotapa on nykyisin vesikiertoinen lattialämmitys.

Kaukolämpö on vaivatonta, energiatehokasta ja ympäristöystävällistä.

Sähkölämpö

Pientalojen suosituin lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys, mutta suosiotaan kasvattavat erilaisilla lämpöpumpuilla varustetut sähkölämmitystavat ja matalaenergiarakentaminen.

Sähkölämmitys on helppokäyttöinen, helposti ohjattava ja vaivaton. Sähkölämmityslaitteet kuluttavat energiaa ainoastaan silloin, kun tilaan tarvitaan lisää lämpöä. Sähkölämmityksen hankintakustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin kaukolämpökeskuksen.

Sähkölämmitykseen on mahdollista yhdistää erilaisia lämmitystapoja kuten puulämmitys ja ilmalämpöpumppu.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu on Suomen yleisin lämpöpumppu. Se ei yksinään riitä ainoaksi lämmitysmuodoksi, mutta se pienentää lämmityskustannuksia esimerkiksi suoralämmitteisissä taloissa.

Ilmalämpöpumppu hyödyntää ulkoilman energiaa, mutta se ei toimi kovin tehokkaasti enää kovemmilla pakkasilla. Se koostuu tavallisesti ulko- ja sisäyksiköstä, ja se voidaan säätää joko lämmön tai kylmän tuottamiseen.

Ilmalämpöpumppu toimii sähköllä, mutta tarvitsee vain osan suoran sähkölämmityksen vaatimastaan sähköenergian määrästä toiminta-alueella.

Maalämpö

Maalämpöpumpulla siirretään maahan, kallioon tai veteen varastoitunut, ilmainen aurinkoenergia talon lämmitysenergiaksi. Energia kerätään talteen lämmönkeruupiirillä, joka on pintamaahan, peruskallioon tai veteen sijoitettu putkisto. Lämpöpumppu muuttaa kerätyn energian käytettäväksi talon tai käyttöveden lämmitykseen.

Maalämpöpumppu toimii sähköllä. Tavallisesti jokaista maalämpöpumpun käyttämää kilowattituntia kohden otetaan maasta, porakaivosta tai järvestä 1,0-2,0 ilmaista kilowattituntia lämpöä.

Maalämpöpumppujärjestelmä voi hoitaa yksinään sekä talon lämmityksen että lämpimän käyttöveden valmistuksen. Kesäaikaan pumppua voi käyttää viilennykseen.

Lähde: Kaukolämpö.fi, Energia.fi, Sähköala.fi