Kauhajoen vuoden 2008 kouluampumisen uhrien 19 läheistä kokee edelleen, etteivät he saaneet oikeutta suomalaisista tuomioistuimista, kertovat omaisten asianajajat. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antaa torstaina tuomionsa Suomen valtion toiminnasta Kauhajoen koulusurmien yhteydessä.
Ensi viikon keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan 12 vuotta siitä, kun 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä.
Uhrien läheiset katsovat, että Suomen valtio rikkoi poliisin laiminlyöntien vuoksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Suomen valtio kiistää ihmisoikeusloukkauksen.
– Kysymys on siitä, että jokaisen oikeus elämään on suojattu laissa. Valtion velvollisuutena on ihmishengen suojaaminen. Tässä on kysymys näiden velvollisuuksien laiminlyönnistä, omaisia edustava asianajaja Esa Puranen sanoo.
Puranen ja uhrien läheisten toinen asianajaja Annina Heikkilä kertovat omaisten kokevan edelleen, etteivät suomalaiset tuomioistuimet tunnistaneet heidän oikeuksiaan.
Lue myös: Jarkko Sipilän kommentti: 34 murhattua liikaa – poliisi muutti toimintatapaansa kouluiskuissa
Kysymys ampujan aseluvasta
Kauhajoen poliisi myönsi ampujalle aseen hankkimisluvan elokuussa 2008 reilu kuukausi ennen surmia, vaikka tuolloisten ohjeiden mukaan lupa olisi voitu evätä jo pelkästään sillä perusteella, että mies oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta vain vuotta aiemmin. Hän kertoi lupa-hakemuksessaan, että on liittynyt paikalliseen ampumaseuraan tarkoituksenaan harrastaa tarkkuusammuntaa. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan ollut seuran jäsen, vaan hänen ampumaseuralle suorittamansa maksu oikeutti ainoastaan käyttämään ampumarataa.
Alle viikko aseluvan saamisesta hän osti verkkokaupasta itselataavan eli puoliautomaattisen pistoolin ja erilaisia ampumatarvikkeita. Myöhemmin koulusurmia tutkinut lautakunta totesi, että ampuja oli kärsinyt mielenterveysongelmista noin kymmenen vuoden ajan ja oli sairastumassa yhä vakavammin.
