EIT antoi Suomen valtiolle langettavan tuomion – poliisin olisi pitänyt takavarikoida Kauhajoen kouluampujan ase

1:43
Video: Kauhajoen kirkko täyttyi koulusurmien muistopäivän iltana vuonna 2018, kun tapauksesta oli kulunut 10 vuotta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan poliisi toimi väärin, kun se ei aikanaan takavarikoinut Kauhajoen kouluampujan asetta varotoimenpiteenä. EIT:n mukaan Suomen viranomaiset rikkoivat tapauksessa ihmisoikeussopimuksen artiklaa oikeudesta elämään. Se velvoittaa viranomaisia ryhtymään toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi.

22-vuotias mies ampui kymmenen ihmistä ammattikorkeakoulussa Kauhajoella syyskuussa 2008. Murhien jälkeen hän ampui itsensä. Yksi uhreista oli opettaja ja muut opiskelijoita.

Teon jälkeen selvisi, että ampuja oli saanut luvan aseeseen vähän ennen ampumisia elokuussa 2008. Hän oli julkaissut ampumaradalla kuvatun, uhkaavan YouTube-videon ja kehunut sosiaalisessa mediassa kouluampumisista kertovaa elokuvaa "parhaaksi viihteeksi ikinä”.

Myös poliisissa oli tilanteesta huolestuneita. Poliisipartio yritti apulaispoliisipäällikön määräyksellä hakea asetta, mutta ampuja ei ollut kotona.

Tämä kaikki johti siihen, että paikallispoliisi komisario puhutti miehen, mutta tämä sai pitää aseensa ja seuraavana päivänä teki veriteon.

Poliisimiehen toiminta tutkittiin ja rikoskomisario tuomittiin hovioikeudessa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen. Omaisten ajamat kuolemantuottamussyytteet hylättiin.

"Heikoin lenkki"

Omaiset veivät jutun vuonna 2012 ihmisoikeustuomioistuimeen, joka antoi Suomelle langettavan päätöksen torstaina.

Suomessa hovioikeus oli todennut, että kyse oli yksittäisen poliisin virheestä, mutta ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että kyse oli Suomen valtion virheestä.

- Valtio on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, omaisten asianajaja Esa Puranen sanoo.

Tuomioistuin lausui, että aseen takavarikointi olisi ollut kohtuullinen varotoimenpide, vaikka mitään suoraa väkivallan uhkaa ei ollut havaittavissa tai poliisin tiedossa. Poliisille ei täten ollut syntynyt velvollisuutta uhrien henkilökohtaiseen suojelemiseen.

Suomen valtio eli tässä tapauksessa poliisi sen sijaan rikkoi huolellisuusvelvoitettaan yleisen turvallisuuden suojelemiseksi. Poliisi tiesi mahdollisia uhkia sisältäneistä internet-viesteistä ja teki virheen aseluvan harkinnassa.

EIT:n mukaan ampuma-aseisiin liittyy korkeita riskejä ja viranomaiset rikkoivat sen takia erityistä huolellisuusvelvoitettaan.

Omaiset olivat valittaneet myös esitutkinnan puolueellisuudesta, mutta siitä EIT ei löytänyt virheitä. EIT mukaan poliisilla ei ollut myöskään velvoitetta hankkia ampuja terveystietoja, joista olisivat selvinneet ampujan  mielenterveysongelmat.

EIT määräsi Suomen valtion maksamaan korvauksia jokaiselle kotitaloudelle 30000 euroa. Valtion on korvattava omaisille myös oikeudenkäyntikuluja.

Langettava päätös syntyi äänin 6-1.

Vuosien 2007 ja 2008 kouluampumisten jälkeen aselakeja on Suomessa tiukennettu merkittävästi.

Englanninkielinen päätös on luettavissa ihmisoikeustuomioistuimen sivulla.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja