Mainos

Jarkko Sipilän kommentti: 34 murhattua liikaa – poliisi muutti toimintatapaansa kouluiskuissa

Poliisi muutti toimintatapaansa kouluiskuissa. Paikalle ensimmäisenä saapuvan partion on otettava riskejä, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Lista on karu: Myyrmanni 2002 (6 kuollutta uhria), Jokela 2007 (8), Kauhajoki 2008 (10), Sello 2009 (5),Hyvinkää 2012 (2), Turku 2017 (2) ja Kuopio 2019 (1).

Murhattuja ihmisiä näissä väkivallanteoissa on yhteensä 34. Se on 34 liikaa.

Teoilla on yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Sellon ampujan naisystävää lukuun ottamatta uhrit ovat olleet satunnaisia kohteita.

Motiivit tekoon vaihtelevat kostosta terrorismiin ja pahasta olosta syrjäytymisen synnyttämään vihaan. Taustalta löytyy koulukiusaamista, mielenterveysongelmia ja radikalisoitumista.

Osa on julkaissut netissä manifestin, osa ei.

Tekijöistä kolme teki itsemurhan ja Myyrmannin pommittaja mahdollisesti. Sitä ei tiedetä räjähtikö pommi liian aikaisin. Muut ovat hengissä ja telkien takana. Sellon ampuja oli 33-vuotias, muut ovat olleet nuoria miehiä.

Tekoja – aiemmin lueteltujen lisäksi kouluissa on ollut puukotuksia – on vaikea ennustaa. Ne ovat erilaisia ja niitä on tapahtunut eri puolilla maata.

Jokin on kuitenkin muuttunut. Ennen Jokelaa poliisille tuli vuodessa 5–10 kouluihin liittyvää uhkausta. Nykyisin ne ovat päivittäisiä, tosin suurin osa ei osoittaudu vakavaksi, vaikka ne sellaisina pitää ottaa.

Tekoja yritetään ennakoida

Poliisin uhkaryhmät seulovat nettikirjoittelua ja tarkastavat vinkkejä. Useita tekoja on estetty, mutta kaikkia ei kyetä. Näin kävi Kuopiossa, jossa nykytiedon mukaan tulevasta ei ollut mitään vihjeitä etukäteen.

Jokelan ja Kauhajoen ampumisten jälkeen aselakeja tiukennettiin. Olisiko Kuopion miekkamies käyttänyt asetta, jos olisi sellaisen saanut? Ainakin Kokkolaan iskua suunnitelleen nuoren naisen suunnitelmat karahtivat siihen, että hän ei saanut hankittua asetta.

Kasvualustaa näille valitettavasti riittää. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 70000 syrjäytynyttä nuorta, joiden arkea painavat velka-, päihde- ja mielenterveysongelmat.

Syrjäytymisen ohella uskonnollisperusteiden fanatismi on uusi uhka. Maassa on tuhansia nuoria, Lähi-idästä 2015 tulleita miehiä, jotka voivat turhautuessaan tai radikalisoituessaan aiheuttaa uhkaa.

Supolla ja poliisin tiedusteluryhmillä riittää työmaata.

Poliisitaktiikka muuttui

Tutkintalautakunnan raportissa Kauhajoen kouluampumisesta todettiin paikalle saapuneen ensipartion toiminnasta näin:

"Partion lähdettyä koulualueen asuntolarakennuksen nurkalta koulurakennusta kohden sitä kohti ammuttiin kolme tai neljä laukausta kello 11.06 rakennuksen B-ovelta. Laukausten ampumisen jälkeen tekijä palasi sisään koulurakennukseen. Partiota kohden ammutut laukaukset eivät osuneet poliisimiehiin, mutta he palasivat takaisin asuinrakennuksen nurkan taakse suojaan."

Eli vielä Kauhajoella paikalle ensimmäisenä tullut poliisipartio jäi ulos varmistamaan, kun heitä ammuttiin ovella. Sen jälkeen Suomessakin huomattiin asia, joka Yhdysvalloissa oli tajuttu kymmenisen vuotta aiemmin.

Columbinen kouluampumisessa 1999 poliisit jäivät piirittämään koulua, jonka takia tappaminen sisällä jatkui.

Nykyisen taktiikan mukaan sisään pitää mennä. Tarkoitus on kiinnittää tekijän huomio poliisiin, jolloin tappaminen loppuu. Tekijä alkaa varmistamaan itsemurhaansa.

Kauhajoella poliisin taktiikka ei aiheuttanut lisäuhreja, koska oppilaat olivat ehtineet tuossa vaiheessa paeta rakennuksesta.

Poliisin varusteet ovat nykyisin järeämmät kuten uutiskuvista on nähty. Poliisit on myös koulutettu Aarne 012 -tilanteisiin.

Kuopiossa miekkamies oli taltutettu kahdeksassa minuutissa hälytyksestä. Toisaalta tämä uusi taktiikka on työturvallisuusriski. Kuopiossakin poliisimies loukkaantui miekaniskusta.

Sisään on kuitenkin mentävä.

Yhdysvalloissa vaatimuksissa on menty vielä pidemmälle. Parklandin kouluampumisessa helmikuussa 2018 koulun entinen oppilas tappoi 17 ihmistä. Koulua vartioinut apulaissheriffi sai viime kesänä syytteen siitä, ettei hän rynnännyt sisään vaan jäi odottamaan apuvoimia. Tuomioistuimeen saakka ei ole vielä päästy.

Vastapuoli taasen reagoi poliisin toimintaan. Tilannetta vaikeuttaa se, että hyökkääjät yrittävät selvittää poliisien toimintatapoja ja vaikeuttaa toimintaa. Tähän liittyy esimerkiksi tulipalojen sytyttäminen.

Valitettavasti kysymys kuitenkin kuuluu – vaikka kuinka muuta toivoisi – "Koska tapahtuu seuraava?"

Juttua korjattu 5. lokakuuta 2019: Sellon joukkosurma tapahtui vuonna 2009, ei 1999 kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja