Katso karttakuva: Helsinki suunnittelee autoilijoiden häätämistä Esplanadilta – myös Mannerheimintielle muutoksia

Helsingin keskustassa on talvipäivänä meluisaa ja katkuista, kun autojono soljuu kaupungin halki idästä länteen ja pohjoisesta etelään.

Vastaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla ihan erinäköinen ja -kuuloinen.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa hahmotellaan parhaillaan uudenlaisia ratkaisumalleja kävelykeskustan kehittämiseksi. Niiden lähtökohta on järjestää lisää tilaa jalankulkijoille siellä, missä tarve tai jalankulun kasvunäkymät ovat suurimmat.

Mannerheimintietäkin saatetaan nakertaa autoilijoilta

Tärkeimmät muutokset koskevat suunnitelmien mukaan Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. 

Muutoksia on hahmoteltu myös Postikadulle, Fabianinkadulle, Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle.

Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin rakentamalla leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Joitain katuosuuksia voitaisiin muuttaa kävelykaduiksi kokonaan. Näin voisi käydä esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Esplanadille.

Jalankulkijamäärät kasvussa

Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa. Siinä keskusta halutaan pitää ”maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä”.

Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös jalankulkijamäärien kasvu.

Keskustan jalkakäytävät ovat kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ahtaita jo nykyiselle jalankulkijamäärälle.

– Keskustan tulevan muutokset, kuten keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin tulo Kaivokadulle, lisäävät ja muuttavat jalankulkijavirtoja entisestään, kaupungin tiedotteessa todetaan.

Kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo, että autoilijoiden määrä ei ole tutkimusten mukaan puolestaan kasvanut keskustassa vuosikymmeniin.

– Autoliikenne kasvaa kuntarajoilla kauempana keskustasta, mutta ei keskustassa. Se johtuu siitä, että keskusta ei ole autoriippuvaista aluetta. Täällä ihmiset voivat liikkua myös jalan ja pyörällä, ja joukkoliikenne on erinomaista.

Autoilu hankaloituu ja matkanteko hidastuu

Alustavien mallinnusten mukaan osa suunnitelluista toimista heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta.

– Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatka-aikaa iltaruuhkassa noin 3–10 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty, Putkonen selvittää.

Rakentamaan päästään vuosien päästä

Helsinki esitteli kävelykatuvaihtoehtonsa julkisuudessa tänään ja kutsui samalla asukkaat ja yritykset pohtimaan kävelykeskustan laajentamista. Tavallisilla kansalaisilla on aikaa osallistua keskusteluun netissä 22. tätä kuutta asti.

Lisäksi asiantuntijat miettivät kävelykeskustan kehittämistä yhdessä yritysten ja asukasyhdistysten kanssa sidosryhmätyöpajoissa.

Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten.

Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto.

Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuu vaiheittain 10–15 vuoden aikana. Jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen.