Helsingin suunnitelma suututti luonnonsuojelijat: Ei ratikoita Vartiosaareen!

– Aivan kelvoton hanke. Luontoarvoiltaan upea saari tuhoutuisi, jos siitä tehdään kerrostalolähiö, puhisee Vartiosaari-seuran hallituksen jäsen Mika Välipirtti.

– Vartiosaaresta voisi tulla upea asuinalue osana kasvavaa Helsinkiä. Sinne pääsisi kevyesti raitiovaunulla, maalailee kaupunkisuunnitteluosaston päällikkö Rikhard Manninen.

Kaupungin on vielä ratkaistava erimielisyydet Uudenmaan maakuntaliiton kanssa, mutta saarelaisten ainoaksi toivoksi taitaa jäädä Museovirasto, joka hakee saarta suojeluun.

Virkistyskäyttöä pitäisi kehittää!

Tähän aikaan vuodesta Vartiosaareen kuljetaan jääpolkua pitkin muutama sata metriä, mieluiten naskalit kaulassa. Vastassa vuosikymmeniä vanhojen huviloiden hiljaisuus. Saaressa asuu sentään parikymmentä ihmistä ympäri vuoden. Kesäisin se on helsinkiläisten luonto- ja virkistyskeskus, omilla eväillä.

– Virkistyskäyttöä pitäisi kohentaa. Tänne voisi rakentaa vaikka kevyen liikenteen sillan. Mantereelle Helsinkiin rakennetaan koko ajan asuntoja. Kaupunkilaiset tarvitsevat juuri siksi tällaista keidasta yhteiseen käyttöön, ei muutaman tuhannen ihmisen lähiöksi, vakuuttelee Mika Välipirtti.

Uusi uljas Helsinki

Kuvitelma Hämeenlinnanväylästä kaupunkibulevardina vuonna 2050.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Vartiosaari on lopulta vain pieni, mutta sitäkin enemmän tunteita kuumentava palanen Helsingin suurissa suunnitelmissa. Valmisteilla oleva uusi yleiskaava kurkottaa vuoteen 2050. Silloin Helsingissä olisi asukkaita 860 000 (nyt 630 000). Yleiskaavassa visioidaan uusia raitioteitä, ulosmenoteiden muuttamista upeiksi asuntobulevardeiksi ja työpaikkarakentamisen tiivistämistä.

– Nyt etusijalla ovat kävellen, pyörällä ja julkisilla kulkevat. Ekologisuutta on nyt mietittävä ilmastonmuutoksen paineessa sen verran kuin kaupunkisuunnittelussa on suinkin mahdollista, kertoo kaavapäällikö Rikhard Manninen.

Helsingin kehitystä ei saa jarruttaa

Helsingin pitäisi vielä selättää Uudenmaan maakuntaliitto, mutta tehtävä ei liene kovin vaikea. Kaikkien Uudenmaan kuntien kokonaiskehitystä valvova Maakuntaliitto on määritellyt vaikkapa Vartiosaaren yhä ”valkoiseksi” virkistysalueeksi. Liiton mukaan uusi asutus pitää rakentaa myös tiiviisti. 

– Helsinki on Etelä-Suomen talousveturi ja me tarvitsemme kipeästi uusia asuntoja, kun väkimäärää kasvaa keskimäärin 6000–7000 asukkaalla vuodessa. On huolestuttavaa, jos kehitystä jarrutetaan tulkinnoilla valkoisesta alueesta, pohtii Manninen.

– Tästä kun vedetään ratikkakiskot ja rakennetaan metsä täyteen kerrostaloja, luonto tuhoutuu. 

– En usko, että meillä on lopulta suurtakaan kiistaa. Vaikkapa Vartiosaari on selkeästi Helsingin kaupunginosa, ei haja-asutusta. Se kytkettäisiin muuhun kaupunkiin raitiotieliikenteellä.

Ratikalla läpi luontosaaren

Mika Välipirtti ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen aktivisti Hanna-Leena Ylinen seisovat keskellä saaren kallioista metsikköä ja miettivät huolissaan, mitä jäisi jäljelle.

– Tästä kun vedetään ratikkakiskot ja rakennetaan metsä täyteen kerrostaloja, luonto tuhoutuu. Täällä on harvinaista kasvustoa, päivittelee Välipirtti.

Hanna-Leena Ylisen mukaan Vartiosaaren rakentaminen on nimenomaan hajauttamista.

– Väljille paikoille ei pitäisi rakentaa, vaan sinne, missä on jo rakennettu. Siksi nuo kaupunkibulevardit ulosmenoteillä ovat ihan ok, kunhan niitä ei levitetä lähimetsiin, arvioi Ylinen.

Edelliset yleiskaavat toteutuneet hyvin 

Yleiskaava on malli tai pohja, miten asiat voitaisiin toteuttaa. Matka rakentamiseen on vielä pitkä, se vaatii valtavat investoinnit sekä lupaprosessit.

Mutta kaavapäällikkö Manninen kertoo, että edellinen yleiskaava vuodelta 2002 on toteutunut hyvin. Sen myötä on rakennettu Kalasatama ja Jätkäsaari; Pasilan keskus on hyvässä vauhdissa.

Saaren puolustajille jäänee keinoksi valittaminen rakennusluvista – tai Museoviraston suojeluhakemus. Lausunto suojelun tarpeellisuudesta on kysyttävä myös Helsingiltä.