Katrina kylvi 10 vuotta sitten tuhoa – New Orleans ei ole vieläkään entisensä

Tällä viikolla tulee kuluneeksi 10 vuotta Yhdysvaltain historian eräästä tuhoisimmasta luonnonkatastrofista.

Erityisesti New Orleansin kaupunkia moukaroinut hurrikaani Katrina ja sitä seuranneet tulvat jättivät jälkeensä yli 1 800 kuollutta, lisäksi sadat tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa - osa pysyvästi.

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Katrina on Yhdysvaltain historian eniten aineellista tuhoa aiheuttanut luonnonkatastrofi. Taloudellisten menetysten arvoksi on arvioitu kaikkiaan 108 miljardia dollaria.

Myrsky matkasi Bahamalta Louisianaan

Katrina alkoi muodostua elokuun 23. päivä vuonna 2005 Bahaman yllä, ja seuraavan päivän aamuna se vahvistui trooppiseksi myrskyksi. Myrsky suuntasi kohti Floridaa, ja 25. päivä elokuuta se saavutti Hallandale Beachin ja Aventuran. Kaksi tuntia tätä ennen Katrina oli vahvistunut hurrikaaniksi.

Tämän jälkeen Katrina keräsi hetken voimia, kunnes alkoi jälleen vahvistua Meksikonlahden lämpimien vesien yllä. Katrina ehti vahvistua hetkellisesti 5. luokan hirmumyrskyksi, ennen kuin se iski elokuun 29. päivänä 3. luokan myrskynä Louisianan kaakkoisosaan.

Katrinan tuhot ulottuivat laajalle alueelle Meksikonlahden rannikolla Texasista Floridaan, mutta ylivoimaisesti eniten kärsi ranskalaisten vuonna 1718 perustama New Orleans. Kaupunki on tunnettu erityisesti jazz-muusikoistaan, se on esimerkiksi Louis Amstrongin kotikaupunki.

Lähes koko New Orleans jäi veden alle

Tulvapadot eivät kestäneet myrskyä, ja läheinen Pontchartain-järvi tulvi kaupunkiin. Lähes koko kaupunki jäi vesimassojen alle usean metrin syvyyteen, kaikkiaan veden alla oli lopulta jopa 80 prosenttia kaupungista. Louisianan osavaltiossa kuoli hirmumyrskyn uhreista yli 1 500.

Koko New Orleansin kaupunkiin annettiin evakuointimääräys 28. elokuuta, mutta siitä huolimatta monet ihmiset jäivät kaupunkiin joko tahallisesti tahtomattaan. Monet eivät voineet mitenkään noudattaa evakuointimääräystä, sillä se perustui pitkälti omien henkilöautojen käyttöön.

Kaupunkiin jäikin paljon ihmisiä, joita varten perustettiin suojia. Niistä suurin oli New Orleansin Superdome-jalkapallostadion, josta noin 10 000 ihmistä haki suojaa hirmumyrskyn iskiessä.

Bush sai voimakasta kritiikkiä

Sekä hirmumyrskyn pelastustoimia että alueen jälleenrakennusta on kritisoitu voimakkaasti. Kriitikoiden mielestä pelastustoimet olivat katastrofaalisen hitaita, eikä silloinen presidentti George W. Bush täysin tajunnut tilanteen vakavuutta.

Jälleenrakennustöissä Bushia on arvosteltu julkisten varojen tuhlaamisesta kalliisiin yksityisiin yrityksiin, jotka hoitivat työnsä useiden aliurakoitsijoiden kautta. Rakentajia on syytetty myös laittoman työvoiman käytöstä. Kansalaisjärjestöjen mukaan jopa yli puolet yritysten käyttämistä ulkomaalaisista työntekijöistä sai joko sovittua vähemmän palkkaa tai ei palkkaa lainkaan.

Moni jäänyt asumaan pysyvästi muualle

Hirmumyrskyn tuhoamat alueet eivät ole vieläkään palautuneet täysin ennalleen. New Orleansin asukasluku putosi myrskyn iskun jälkeen vajaasta 500 000 asukkaasta noin 200 000 asukkaaseen, tällä hetkellä asukkaita on noin 385 000.

Myös kaupungin väestörakenne on muuttunut oleellisesti. Kun hurrikaani iski, se koetteli kaikista pahiten alaville paikoille rakennettuja köyhiä kortteleita, joissa asui paljon afroamerikkalaisia. 

Arviolta 100 000 myrskyä paenneista mustaihoista on jäänytkin palaamatta kaupunkiin, valkoihoisista muualle on jäänyt asumaan pysyvästi vain noin 10 000. 

Kaupungin asukkaista enää runsas puolet on afroamerikkalaisia. Kaupungin valkoisten ja mustien väliset tuloerot ovat kasvaneet, ja kaupunginosat ovat entistä selvemmin varakkaita tai köyhiä.

Lue myös:

    Uusimmat