Katriina oli ostamassa lakanoita, kun poika soitti puhelun, jota yksikään vanhempi ei halua kuulla: Pikkusisko on tappanut itsensä – "Kukaan ei kuunnellut häntä, nyt häntä ei ole"

Kun Katriina Huttusen 26-vuotias tytär teki itsemurhan, hän ei jättänyt läheisilleen jäähyväisviestiä. Jäljelle jäi vain symboleita äidille tulkittavaksi.

Tyttärensä kuoleman jälkeen Huttunen alkoi selvittää, miksi masennusta sairastavan nuoren naisen hoitohenkilökunta ei ottanut tämän itsemurhapuheita riittävän vakavasti.

Äiti halusi tietää myös sen, miksi apteekki myi hänen tyttärelleen yhdellä istumalla 252 lääketablettia, jotka lopulta veivät hänen henkensä.

Katso videolta keskustelu siitä, miten selvitä lapsen itsemurhasta


Äiti käy haudalla päivittäin

Tyttären kuolemasta on nyt kulunut yli kaksi vuotta. Katriina Huttunen käy yhä lapsensa haudalla Helsingin Hietaniemen hautausmaalla joka päivä.

"Viime aikoina minusta on alkanut tuntua että en voi lähteä lapseni haudalta pois. En uskalla jättää häntä yksin. Tiedän että hän ei ole siellä. Ajatus kouristaa vatsaani. Missä hän on? Ei missään. Häntä ei ole."

Huttunen kertoo omaelämäkerrallisessa romaanissaan Surun istukka oman tyttärensä itsemurhasta ja sen jälkeisestä ajasta. Huttusen teos kuvailee etenkin lapsensa menettäneen äidin surua ja äärimmäistä syyllisyyttä, jota äiti kokee oman lapsensa kuolemasta.

"Murhaoikeudenkäynti käydään pääni sisällä. Olen yhtä aikaa syyllinen, syytetty, syyttäjä ja tuomari. Minulla ei ole mitään sanottavaa puolustuksekseni. Olen syyllinen ja tunnustan syyllisyyteni, saan tuomioni ja rangaistukseni."

Ystävät kaikkosivat

Syyllisyyden lisäksi Huttunen käsittelee kirjassaan surevan kokemaa yksinäisyyttä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen lastaan surevan äidin ystäväpiiri pieneni. Surevalle vaikeita ovat sanat, joiden pitäisi lohduttaa, mutta ne eivät auta. Oman lapsen kuoleman jälkeen ei ole olemassa suruaikaa eikä siitä ole kiire parantua, Huttunen kirjoittaa.

"Ystäväni eivät ota minuun yhteyttä saadakseen tietää mitä minulle kuuluu. He ottavat minuun yhteyttä kertoakseen mitä heille kuuluu. En jaksa kuunnella. Suru on tehnyt minusta itsekkään, entistä itsekkäämmän, kaikista itsekkäimmän."

Isoveli löysi siskonsa

Huttusen tytär kuoli heinäkuussa 2016. Nuori nainen surmasi itsensä asunnollaan yksin. Hänet löysi isoveli, joka soitti äidilleen ja kertoi tapahtuneesta. Äiti oli tuolloin kaupungilla ostamassa uusia lakanoita.

"Seisahdun Aleksille enkä osaa sanoa muuta kuin hokea EI. Aika pysähtyy. Aika ei pysähdy."

Tyttären asunnolla poliisi kysyi äidiltä kolme kertaa, oliko tytär sairas. Huttunen ei alkuun ymmärtänyt poliisin kysymystä.

"Lopulta saan sanottua että lapseni sairasti masennusta. Sanon että lapseni ei käyttänyt alkoholia eikä huumeita mutta oli masentunut. Poliisi menee sisään ja tulee ulos ja sanoo että asunnosta löytyi tyhjä viinipullo ja kulhon pohjalta tabletteja."

Terapia loppui kolme kuukautta ennen kuolemaa

Kuoleman jälkeen äiti yritti saada yhteyden tyttärensä terapeuttiin ja muihin häntä hoitaneisiin henkilöihin. Yhteydenotoista huolimatta terapeutti ei vastannut ja myöhemmin äiti sai tietää, että terapeutti on lopettanut toimintansa.

Kuukausia myöhemmin terapeutti muistui mieleen uudelleen ja Huttunen sai häneen yhteyden.

Terapeutti kertoi yllättyneensä entisen potilaansa kuolemasta, mutta hän ei kertonut äidille, miksi terapia loppui kolme kuukautta ennen itsemurhaa. Puhelussa terapeutti vakuutti, että mikään ei kuitenkaan viitannut Huttusen tyttären hautoneen omaa kuolemaansa.

Otti lääkkeet alkoholin kanssa

Kirjassaan Huttunen kritisoi voimakkaasti tyttärensä masennuksen hoitoa.

Ennen kuolemaansa tytär haki apteekista lukuisia lunastamattomia lääkereseptejä masennukseen ja unettomuuteen, kahdella peräkkäisellä kerralla kaikkiaan 252 kappaletta. Viittä eri merkkiä. Hän kuoli myrkytykseen otettuaan lääkkeitä tappavan määrän alkoholin kanssa.

Äiti tiesi, ettei tytär ollut halunnut syödä lääkkeitä masennukseensa.

Psykiatrian polikliniikan lääkäri vakuutti puhelimessa Huttuselle mitätöineensä aiemmat reseptit, niin että niitä ei olisi pitänyt voida myydä kerralla.

Lääkäri tiesi naisen itsemurha-ajatuksista

Huttunen kanteli Valviraan tytärtään hoitaneesta lääkäristä ja lääkkeet myyneestä apteekista. Päätöksen mukaan kantelu oli aiheeton eikä kenenkään menettelyssä ollut moitittavaa. Valviran raportin mukaan aiempien reseptien mitätöinti ei ollut mahdollista.

Valviran raportissa käy ilmi, että tytär oli puhunut lääkärin vastaanotolla itsetuhoisista ajatuksistaan. Nuori nainen oli kertonut jopa aikovansa lunastaa kaikki lääkereseptinsä ja tappaa itsensä.

"…lääkäri on kuitenkin kehottanut häntä aloittamaan lääkityksen ja soittamaan jos tulee paha olo. Sitä seuraavassa lauseessa psykiatrian poliklinikan ylilääkäri toteaa että lapseni ei arvion mukaan ole ollut sairaalahoidon tarpeessa. Lapseni ei heidän mielestään ollut itsetuhoinen. Hän ei ollut tarpeeksi sairas. Kukaan ei ottanut häntä tarpeeksi vakavasti. Kukaan ei kuunnellut häntä. Nyt häntä ei enää ole."

Itsemurhien määrä kasvanut viime vuosina

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, mutta viimeisen kahden vuoden aikana itsemurhiin kuolleiden määrä on kasvanut.

Viime vuonna itsemurhan teki 824 ihmistä, mikä on 30 enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 90 enemmän verrattuna vuoteen 2015. Vuonna 2017 yli 100 alle 25-vuotiasta teki itsemurhan.

Suomessa miesten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin naisten. Kuolleisuus on vähentynyt etenkin keski-ikäisten joukossa. Sen sijaan alle 25-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei ole pienentynyt samalla tavalla.

THL:n mukaan itsemurhaan johtavassa kehityskulussa on lähes aina kyse kasaantuvista elämän ongelmista. Itsetuhoisuuteen vaikuttavat erilaiset riskitekijät, kuten mielenterveyden häiriö ja itsemurhalta suojaavien tekijöiden puuttuminen tai heikentyminen.

Esimerkiksi perhe ja perheen ulkopuolinen tukiverkosto, merkitykselliset ihmissuhteet, positiivinen mielenterveys, hyvä itsetunto ja hyvä fyysinen kunto ovat itsemurhalta suojaavia tekijöitä. 

Katriina Huttunen tunnetaan pohjoismaisen kirjallisuuden suomentajana, muun muassa Knausgård-käännöksistään. Artikkelin kursivoidut sitaatit ovat hänen kirjastaan Surun Istukka.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja