Karvalakki, paperipino, silmänreiät lehdessä, moottoripyöräkypärä ja pipo silmillä – MTV Uutiset esittelee oikeussalien erikoisimmat piiloutujat

Oikeudenkäynti alkaa. Osapuolet kutsutaan saliin, penkit täyttyvät ja salamavalot räpsyvät. Toimittajat pörräävät etenkin rikoksista syytetyn ympärillä. 

Kaikkia huomio ei hetkauta, mutta osalle tilanne on liikaa. Kenties ajatus kasvojen päätymisestä lehdeen ahdistaa. Tai sitten hävettää muuten vain. 

Siksi oikeussalissa nähdäänkin aika ajoin mitä erilaisempia temppuja, joilla vastaajat pyrkivät piilottelemaan kameroilta.

MTV Uutiset kävi läpi kuva-arkistoaan ja etsi esimerkkejä tapauksista, joissa oikeudessa on nähty tavalla tai toisella erikoisia naamioita.

Kuten alla olevista kuvista käy ilmi, tyyli on ollut hyvinkin vapaa.

Erikoinen paperiluomus, silmänreiät ja moottoripyöräkypärä

Airiston Helmi -vyyhtiin liittyen rikoksista epäilty virolaismies esiintyi erikoiseen katseluaukolla varustettuun paperiluomukseen sonnustautuneena Vantaan käräjäoikeudessa 25. syyskuuta 2018.

Käräjäoikeudessa käsiteltiin tuolloin miehen vangitsemista Airiston Helmi -juttuun liittyen. Vangittavana oli myös rikoksista epäilty venäläismies.

Virolaismies on sittemmin vapautettu tutkintavankeudesta. Vapautumisen aikaan viime vuoden lopulla uutisoitiin, että miestä epäillään kuitenkin yhä törkeästä veropetoksesta ja avunannosta törkeään rahanpesuun. 

Kymmenisen vuotta sitten paperista naamiotaan tuunasi silmänrei'illä virolaismiehen tapaan myös tämä Hämeenlinnan käräjäoikeudessa rikoksesta syytetty mies:

Lehden avulla suoritettu hämäys oli ilmeisen onnistunut, sillä miehen aikoinaan bongannut MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä ei muista, kuka mies oli tai minkä asian tiimoilta hän oli oikeuteen joutunut. 

– Me emme olleet tuosta porukasta tosin edes kiinnostuneita, vaan olimme seuraamassa jotain toista juttua viereisessä salissa. Erikoinen naamio tallentui kuvaajan kameraan käräjäoikeuden käytävällä, Sipilä sanoo.

Sipilän mieleen parhaiten painuneen naamion sen sijaan valitsi Itävallan mäkijoukkueen johtoportaaseen kuulunut mies, joka oli Lahden käräjäoikeudessa syytettynä rattijuopumuksesta vuonna 2001. 

Jostain syystä mies saapui vastaamaan syytteisiin motorcross-kypärään ja ajolaseihin sonnustautuneena.

– Melkein kieriskelimme siellä salissa, Sipilä muistelee reaktiotaan erikoiseen näkyyn.

Oikeuskäsittelyyn johtaneet tapahtumat olivat Sipilän mukaan tapahtuneet dopingskandaalin tärväämän Lahden MM-kisan aikaan.

Ikoninen karvahattu

Myös sarjahukuttajana tunnettu Pekka Seppänen on herättänyt huomiota erikoisella päähinevalinnallaan.

Marraskuussa 2016 mies saapui Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen päässään tuuhea karvahattu, jonka takaa hänen kasvonpiirteitään ei voinut tunnistaa. 

Karvahattu onkin piirtynyt monen mieleen "sarjahukuttajan" tavaramerkkinä, sillä oikeudenkäynnin aluksi otettuja kuvia painettiin lehtiin ja julkaistiin netissä tiuhaan jutun saaman suuren huomion johdosta.

Seppäsen kasvotkin päätyivät kuitenkin julkisuuteen pian oikeudenkäynnin jälkeen, sillä poliisi joutui etsintäkuuluttamaan hänet. Mies oli odotellut tuomiota vapaalta jalalta, eikä häntä tavoitettu heti tuomion tultua. 

Seppänen tuomittiin reilun 14 vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä sekä törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Tuomio jäi voimaan viime vuoden lopulla, kun korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa. 

Enemmän on enemmän

Arkistokuvien perusteella tavanomaisimpiin oikeussalissa käytettyihin naamioihin lukeutuvat muun muassa pään yli vedetty huppu, erilaiset huivit sekä kasvojen eteen nostetut paperit ja lehdet. 

Kaikki eivät kuitenkaan tyydy vain yhteen naamioitumisvälineeseen.

Esimerkiksi oman 3-vuotiaan tyttärensä murhasta käräjätuomion saanut Nicholas Cherchel istui viime kesäkuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa päässään hupparin huppu sekä kasvojen peitoksi kietaistu huivi. Tämän lisäksi mies piti edessään vielä valkoista kirjekuorta.

Myös yksi Oulun laajan seksuaalirikosvyyhdin epäillyistä turvautui vastikään käräjäoikeudessa sekä huppuun että huiviin: 

Istunnosta kirjoitettujen uutisjuttujen perusteella enemmän huomiota herätti kuitenkin miehen pipo, johon oli kirjailtu teksti "huipputyyppi". 

Miestä syytetään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Tapauksen alaikäisen asianomistajan uskotaan joutuneen myös seitsemän muun miehen hyväksikäyttämäksi.

Myös poliisin laput ja liput kelpaavat

Myös poliisin paperit sekä oikeustalolla käteen sattuneet virkavalta-aiheiset lehdet kelpaavat tarvittaessa kasvojen peittämiseen. 

Sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä piiloutui esitutkintapöytäkirjalta näyttävän paperinivaskan taakse henkirikosoikeudenkäynnissään Helsingin käräjäoikeudessa viime heinäkuussa:

Vuonna 2010 Tampereella tapahtuneeseen pizzerian tuhopolttoon liittyen oikeudessa istunut mies päätti piilotella Poliisiurheilu-lehden takana:

Kahden 17-vuotiaan sastamalaisnuoren hengen vaatineesta mopoautosurmasta tuomittu Kari Saari puolestaan valitsi kasvojensa peitoksi Rikospaikkatutkijat-lehden Pirkanmaan käräjäoikeudessa helmikuussa 2017:

Pipo silmillä ja villapaita puolittain päällä 

Aina erillistä naamioitumismateriaalia saati tehtävään täydellisesti sopivaa vaatekappaletta ei ole käden ulottuvilla, ja tilanteessa on improvisoitava. 

Kenties näin teki myös tämä naisen taposta 90-luvulla oikeudessa istunut mies, joka veti pinkillä tupsulla kruunatun piponsa silmille toimittajien kuvatessa:

Myös pankkiautomaattien räjäyttelystä syytetty mies improvisoi ja piiloutui puoliksi puetun villapaitansa sisään Turussa vuonna 2010 alkaneessa oikeudenkäynnissä:

Yksi NHL-kiekkoilija Jori Lehteräänkin liitetyn Tampereen laajan kokaiinivyyhdin syytetyistä puolestaan peitti kasvonsa käsiin vedetyillä rukkasilla Pirkanmaan käräjäoikeudessa viime talvena järjestetyssä istunnossa:

Jokaisella on oikeus naamioitua

Miksi rikoksista syytettyjen sitten annetaan peittää kasvonsa oikeussalissa? Etenkin vakavimpien rikostapausten yhteydessä moni saattaa hämmästellä, miksi syytetyille annetaan oikeus kyyhöttää mitä erikoisempien kyhäelmien suojissa.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan käytännön takana on syyttömyysolettama. Kyse on siis yhdestä oikeusvaltion peruskivestä.

– Lähtökohtana on, että jokaista on kohdeltava syyttömänä ennen kuin toisin todistetaan. Siksi ketään ei voi pakottaa näyttämään kasvojaan oikeussalissa. 

Käytännössä naamioitumiseen on mahdollisuus kuitenkin vain niin kauan, kuin tiedotusvälineet saavat oikeussalissa kuvata. Perinteisesti oikeuden puheenjohtaja myöntää kuvaamiseen korkeintaan joitain minuutteja. 

– Kun kuvaaminen on loppunut, niin kyllä oletuksena on, että jokainen sen jälkeen esiintyy kasvot näkyvillä, Tolvanen sanoo.

Oikeuden puheenjohtajalla on lakiin perustuva oikeus pitää järjestystä yllä oikeussalissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puheenjohtaja voi tarvittaessa käskeä syytettyä luopumaan naamiostaan sen jälkeen, kun kuvaaminen oikeussalissa on päättynyt.