Jutussa annetaan lopullinen käräjätuomio vasta mielentilatutkimusten ja vaarallisuusarvioiden valmistuttua. Käräjäoikeus ottaa vasta silloin kantaa tekojen törkeysarviointiin ja rikosnimikkeisiin.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi välituomiolla Vantaan vankilassa tapahtuneesta henkirikoksesta syytetyt mielentilatutkimukseen ja vaarallisuusarvioon. 19- ja 23-vuotiaita miehiä syytetään murhasta yhdessä vankilan matkaselleistä tammikuun lopulla.
Käräjäoikeus katsoo molempien miesten kohdistaneen väkivaltaa uhriin ja menetelleen syytekohdissa kuvatulla tavalla. Tekojen törkeyteen ja rikosnimikkeisiin otetaan kantaa vasta lopullisessa tuomiossa.
Oikeuden mukaan syytettyjen mielentilan tutkiminen on perusteltua rikosten vakavuuden takia. Molemmat miehet ovat oikeuden mukaan suostuneet mielentilatutkimukseen ja he ovat edelleen vangittuina.
Lue myös: Kommentti: Käsittämättömän julman vankilamurhan käsittely sai käsittämättömän alun oikeudessa – miten syytetty sai veitsen oikeussaliin?
Vasta tutkimusten valmistuttua oikeus antaa asiassa varsinaisen tuomion, jossa se ottaa kantaa rikosnimikkeisiin ja mahdollisiin rangaistuksiin. Syyntakeettomiksi todetut päätyvät yleensä tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Vaarallisuusarvion teettämistä vaativat syyttäjät. He hakevat miehille ensisijaisesti elinkautista vankeutta murhasta. Jos oikeus ei katso tekoa murhaksi, syyttäjät vaativat kummallekin miehelle taposta, törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä raiskauksesta yhdistelmärangaistusta, jossa 14–15 vuoden ehdotonta vankeutta seuraisi vuoden valvonta-aika. Yksi yhdistelmärangaistuksen ehdoista on, että tuomittu on todettu vaarallisuusarviossa erittäin vaaralliseksi muiden hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
Syyttäjät ovat perustelleet mielentilatutkimuksen ja vaarallisuusarvion teettämistä teon poikkeuksellisella luonteella. Aluesyyttäjä Emilia Ilander-Raulahti sanoi loppulausunnossaan oikeudelle, että henkirikos oli murhaksikin poikkeuksellisen raaka ja julma.
