Käräjäoikeuksien määrä halutaan puolittaa

Oikeusministeriön työryhmä haluaa puolittaa käräjäoikeuksien määrän. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa käräjäoikeuksien toimintaa ja parantaa lainkäytön laatua. Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.) tänään.

Esimerkiksi Imatran käräjäoikeuden työntekijät siirtyvät ensi vuonna Lappeenrannan käräjien palkkalistoille. Eteläkarjalaisten oikeuksien yhdistyminen on yksi kolmesta ensimmäisestä sulautumisesta, joilla Suomen käräjäoikeusverkon raju karsinta alkaa.

- Henkilöstö on tietysti pettynyt siitä, että toimipaikka, joka hyvin toimii, joudutaan lakkauttamaan, Imatran vs. laamanni Tapani Vasama kertoo.

Imatralla työskentelee 20 ihmistä, ja käräjäoikeudella on kolme istuntopäivää viikossa. Ensi vuoden muutoksesta huolimatta imatralaiset alkavat työmatkailla Lappeenrantaan vasta aikaisintaan vuonna 2010. Tuolloin valmistuu Lappeenrannan historiallisen oikeustalon korjaus. Aikataulu on sattumalta sama, jolla oikeusministeriö suunnittelee saavansa valmiiksi oman käräjäoikeuksia karsivan remonttinsa.

Kiinteistöasiat Maanmittauslaitokseen

Käräjäoikeusuudistusta pohtineen työryhmän mukaan jokaisessa maakunnassa olisi tulevaisuudessa pääosin vain yksi käräjäoikeus. Poikkeuksena olisivat Lappi ja Uusimaa. Istuntopaikkoja jäisi kuitenkin 30 ja sivukanslioitakin viisi. Kriteerinä oli, että välimatkat pysyvät kohtuulyhyinä, alle sadassa kilometrissä.

Syyttäjänvirasto kävi samankaltaisen uudistuksen läpi jo keväällä ja käräjäoikeuksien jälkeen on vuorossa poliisilaitokset.

Kansalainen käy käräjäoikeudessa useimmiten hoitamassa kiinteistöön liittyvää asiaa. Lähiaikoina asiakaskäynnit vähenevät roimasti, sillä esimerkiksi lainhuudot ja kiinnitykset siirtyvät Maanmittauslaitokselle. Samalla kehitetään myös sähköistä asiointia, jolla voisi saada esimerkiksi avioeron vireille.

Nykyiset oikeudet haavoittuvaisia

Työryhmän mielestä nykyiset käräjäoikeudet ovat pahimmillaan haavoittuvaisia, sillä noin joka kolmannessa on vain 2-3 tuomaria. Isot käräjäoikeudet takaisivat tuomareille mahdollisuuden erikoistua ja samalla nykyistä laadukkaamman ja nopeamman käsittelyn.

Erikoistumisalueiksi Brax mainitsi muun muassa lapsiin liittyvät asiat ja immateriaalioikeudet. Tuomarien koulutusta ja auskultoinnin kehittämistä ministeriö selvityttää myöhemmin.

Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Markku Arponen uskoo, että käräjäoikeuksien laadun parantaminen näkyisi myös hovioikeuksissa.

- En tiedä, vähenevätkö valitukset, mutta kyllä hovioikeuksien työ helpottuu.

Brax huomautti, että nykyinen verkosto palveli Suomen silloista asutusta. Nyt suurin osa kansalaisista ja heidän bisneksistään toimii etelässä ja suurten asutuskeskusten läheisyydessä.

- Liike-elämä on aktiivisempaa myös riitoineen suurilla paikkakunnilla, Brax vertasi.

(MTV3-STT)